Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana
menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että
valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu
toteuttaa järkevässä mittakaavassa.
Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan
menot valtakunnallisesti kurissa.
Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.
Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten
suunnittelu- ja kirjausjärjestelmää.
Kukin taaplaa tavallaan.
Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit
”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.
Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä
käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti
tunnistaa.
Koska sote-alueita ja järjestämisvastuualueita ei vielä
olekaan, silloin ei voi olla myöskään
laskentatoimen järjestelmää, jolla voitaisiin teknisesti budjetoida ja seurata
sote-alueiden ja järjestämisvastuualueiden tavoitteita, kustannuksia ja menoja, jne.
Pulmat eivät kuitenkaan ole ratkaisemattomia, vaan tarvitaan
asiantuntemusta ja aikaa raivata esteet pois ja luoda budjetointi- ja
seurantajärjestelmät. Tuosta vain lonkalta niitä ei synny.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti