Päivän Helsingin Sanomien juttu virkanimityksistä ja Lasse
Männistön nousemisesta kaupungin johtoon antoi aiheen tähän blogikirjoitukseen.
On harvinaista, että matematiikan teoreettinen termi kuvaa
jotain inhorealistista poliittista manööveriä. Virkanimityksissä termi kuva paremmin aiheen ikävää luonnetta kuin
keltainen möllöttäjä kuun viehätystä.
Kärjistäen ilmaistuna poliittisia virkanimityksiä on tehty
niin paljon ja monipuolisesti, ettei niitä voida panna tapahtuma järjestykseen.
koska kokonaisluvut 1, 2, 3 ..., loppuvat kesken.
Siis mitä ihmettä. Loppuvatko tässä tapauksessa numerot
kesken? Kyllä loppuvat. Se on saavutus,
johon matematiikka ei itsekään hevin pysty.
Perusteluja, perusteluja, huudetaan katsomosta.
Jos kaikki virkanimitykset pantaisiin riviin ja ne
numeroitaisiin, kokonaisluvut eivät yksinkertaisesti riitä. Eli loppupään nimitykset jäisivät ilman
järjestysnumeroa. Ilmeisesti kaupunginjohtaja Rädyn tapauksessa jo kaikki
numerot on käytetty, koska hänen pudasta puhtaampi poliittinen nimityksensä
apulaiskaupunginjohtajaksi on vaipumassa unholaan. Numero puuttuu.
Blogikirjoitus vaati vielä pikku kevennyksen poliittisen
argumentoinnin luonteesta. Tämä käynee esimerkin avulla.
Kanalan pitäjä sanoo
aidan yli naapurilleen pienessä tuiskeessa ja päättelykykynsä huipulla. - Kana
on eläin, jolla on kaksi jalkaa. Naapurikin
on ryypännyt samasta pullosta. Hän sylkäisee mustan kanan selkään. Ei halua olla
Pekkaa huonompi päättelijä ja tokaisee. - Ai vain niin, siis jokaisella
eläimellä, jolla on kaksi jalkaa on kana. Vai mitä?
Kuulostaako tutulta poliittisessa väittelyssä?
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti