Siirry pääsisältöön

1084. Yli numeroituvat virkanimitykset

     Päivän Helsingin Sanomien juttu virkanimityksistä ja Lasse Männistön nousemisesta kaupungin johtoon antoi aiheen tähän blogikirjoitukseen.

     On harvinaista, että matematiikan teoreettinen termi kuvaa jotain  inhorealistista  poliittista manööveriä. Virkanimityksissä  termi kuva paremmin aiheen ikävää luonnetta kuin keltainen möllöttäjä kuun viehätystä.

     Kärjistäen ilmaistuna poliittisia virkanimityksiä on tehty niin paljon ja monipuolisesti, ettei niitä voida panna tapahtuma järjestykseen. koska kokonaisluvut 1, 2, 3 ..., loppuvat kesken.

     Siis mitä ihmettä. Loppuvatko tässä tapauksessa numerot kesken? Kyllä loppuvat. Se on  saavutus, johon matematiikka ei itsekään hevin pysty.

     Perusteluja, perusteluja, huudetaan katsomosta.

     Jos kaikki virkanimitykset pantaisiin riviin ja ne numeroitaisiin, kokonaisluvut eivät yksinkertaisesti  riitä.  Eli loppupään nimitykset jäisivät ilman järjestysnumeroa. Ilmeisesti kaupunginjohtaja Rädyn tapauksessa jo kaikki numerot on käytetty, koska hänen pudasta puhtaampi poliittinen nimityksensä apulaiskaupunginjohtajaksi on vaipumassa unholaan. Numero puuttuu.

     Blogikirjoitus vaati vielä pikku kevennyksen poliittisen argumentoinnin luonteesta. Tämä käynee esimerkin avulla.

     Kanalan pitäjä  sanoo aidan yli naapurilleen pienessä tuiskeessa ja päättelykykynsä huipulla. - Kana on eläin, jolla on kaksi jalkaa.  Naapurikin on ryypännyt samasta pullosta. Hän  sylkäisee mustan kanan selkään. Ei halua olla Pekkaa huonompi päättelijä ja tokaisee. - Ai vain niin, siis jokaisella eläimellä, jolla on kaksi jalkaa on kana. Vai mitä?

     Kuulostaako tutulta poliittisessa väittelyssä?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *