Ampujahiihtäjä pyrkii penkalla eliminoimaan kaikki ajatuksensa nollaan ja keskittymään vain seuraavaan laukaukseen. Vasta maalissa näytetään, miltä tuntuu.      Näin se on suurin piirtein myös työelämässä.      Esimies on jossain määrin eri asemassa tunteidensa näyttämisessä kuin muut työyhteisön jäsenet. Tämä koskee esimiehen hänelle luontaista ja siihen kokemuksensa ja oppimisensa avulla kehittynyttä johtamistyyliä. Johtamistyylin ja siihen sisältyvän tunnekomponentin ei tulisi kovin paljon vaihdella päivittäin.      Jos näin tapahtuu, niin alaiset ovat varuillaan. Tilanne voi jopa kehittyä niin pitkälle, että aamulla sihteeri kertoo, kannattaako tänä päivänä mennä olenkaan päällikön puheille. Voi olla huono päivä.        Esimiehen tulisi pystyä säilyttämään suhteellisen tasaisena johtamistyylinsä riippumatta päivästä ja tilanteesta. Toki ...

     On selvää, että tunteet ovat pomojamme. Rationaalinen minä yrittää tikittää rinnalla, mutta tunnepomo saattaa usein päättää mitä teemme. Enimmäkseen tämä marssijärjestys on hyvä. Se tekee elämästä elämän.     Tunnejärjestelmämme ei synny tyhjästä, vaan sitä muovaavat vahvasti koko elämämme ajan ympäristö ja siitä tulevat vaikutteet ja impulssit. Tämä on hyvin salakavalaa, sillä luulemme tunteiden olevan oma asiamme ja jopa omistavamme ne. Täytyy kuitenkin huomata, että syvien tunteiden syntyminen muistuttaa tiedon syntymistä. Harvoin tieto on yksittäisen henkilön idea, vaan se puhkeaa esille yhteiskunnallisissa prosesseissa.      Tunteisiin perustuvat uskonto ja nationalismi ovat kova aisapari. Ne muodostavat monessa maassa yhteiskunnan moottorin. Tällaisella voima-aparaatilla saadaan myös valtavia tuhoja aikaan.      Niiden vaarallisuutta lisää se, etteivät ne tottele ja välitä rationaalisuuden syleilyistä. Päi...