Aikoinaan menimme omalle pienelle metsäpalstalle tarkoituksena kaataa muutama koivu mökkisaunan polttopuiksi. Ehdimme murjaista nurin pari lahoa koivun roikaletta, kunnes paikalle kaarsi leveästi hymyilevä Amerikan kaara. Saapasjalkainen mies asteli tomerasti luoksemme virkaten, että täälläkö ollaan oikein metsään kaato hommissa. Hämmentyneinä vain nyökkäilimme pokasaha käsissämme ja kirves kannon päässä. Mies töllisteli kotvan ympärilleen tehden lopuksi pienen kierroksen palstalla. Tultuaan luoksemme mies virkkoi. että tämmöinen homma vaatii luvat ja teillä kai on ne kunnossa. Kun sanoimme omistamamme metsäpalstan, mies sanoi, että niinhän ne kaikki sanovat ja pyysi esittämään lupapaperit. Kun niitä ei löytynyt, mies virkkoi virkaäänellä hakkuiden loppuvan tähän. Yrittäessämme selittä, että vain muutma runko on tarkoitus kaataa polttopuiksi, mies virkkoi, ettei käy ja jos nyt lopetatte hän ei vie asiaa eteenpäin ja selviätte ilman sakkoja ja korvauksia. Muutaman kuukauden päästä...

Maassamme on ollut ja on yhä kolme raaka-aine lähdettä, joista vuosikymmeniä vaihtelevilla vakavuusasteilla on kaavailtu maamme tulevaisuuden pelastajaa ja kotimaisen tuotannon arvonnousun ryydittäjää, rohkeimmat jopa maa kontumme pelastajiksi. Ensimmäinen on 3,6 miljoonan neliökilometri kilometrin laajuinen ja noin kymmenen miljoonan kuutio kilometrin massainen sisävesiemme vesivarasto. Kyse on luonnollisesti vesistöissämme elävistä eri kalalajeista. Nyt niistä pyydetään reilusti alle 10 prosenttia. Pyynti- ja jalostustekniikan kehittyminen mahdollistaisivat määrän kymmenkertaistamisen. Se olisi melkoinen lisä omavaraisuuteen ja mojova ripaus jokapäiväiseen ruokapöytäämme. Alan tulevaisuus pikemminkin osoittaa selvästi alas päin kuin yläviistoon menoa ammattikunnan hiipumisen takia. Nyt kun omavaraisuuteen pyrkiminen on saanut lisäkatetta kansainvälisten toimitusketjujen haavoittuvaisuuden takia, valtiovallan olisi syytä edistää järvialtaiden anteja ravintohuolto omavaraisuuden lisä...

     Tuoreen ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan ( https://www.is.fi/politiikka/art-2000006133303.html ) kahden sellutehtaan rakentamiseen pitää suhtautua kriittisesti. Tämä on outo lausunto ministeriltä. Vaikka se osin voidaan panna ministerin näyttämishalun ja kyvykkyyden osoittamisen piikkiin, lausunnon signaaliarvo alan yritysten investointihalukkuuteen on negatiivinen. Myös valtaosa kansalaisista ei voi sitä ymmärtää, koska heidän silmissään metsäalan tuotteet ovat iät ja ajat olleet Suomen hyvinvoinnin yksi kivijalka. On käsittämätöntä, jos puolet noin 100 miljoonan kuution kasvusta jätetään metsään ilmastomuutoksen takia hiilinieluiksi ja ns. luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.      Järkevää olisi korvata hiilinielujen vähäisestä pienentymisestä johtuvat mahdolliset negatiiviset vaikutukset ilmastoon liikenteen haittaveroilla ja turpeen käytön lopettamisella energiatuotannossa. Hakkeen ja kivihiilen käytöstä on myös päästä eroon.  ...