Siirry pääsisältöön


2291. Lisää sellutehtaita Suomeen

     Tuoreen ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan (https://www.is.fi/politiikka/art-2000006133303.html) kahden sellutehtaan rakentamiseen pitää suhtautua kriittisesti. Tämä on outo lausunto ministeriltä. Vaikka se osin voidaan panna ministerin näyttämishalun ja kyvykkyyden osoittamisen piikkiin, lausunnon signaaliarvo alan yritysten investointihalukkuuteen on negatiivinen. Myös valtaosa kansalaisista ei voi sitä ymmärtää, koska heidän silmissään metsäalan tuotteet ovat iät ja ajat olleet Suomen hyvinvoinnin yksi kivijalka. On käsittämätöntä, jos puolet noin 100 miljoonan kuution kasvusta jätetään metsään ilmastomuutoksen takia hiilinieluiksi ja ns. luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
     Järkevää olisi korvata hiilinielujen vähäisestä pienentymisestä johtuvat mahdolliset negatiiviset vaikutukset ilmastoon liikenteen haittaveroilla ja turpeen käytön lopettamisella energiatuotannossa. Hakkeen ja kivihiilen käytöstä on myös päästä eroon.
     Jos kansalaisille esitetään ja perustellaan rinnakkain lentämisen ja autoilun aiheuttamat ilmansaasteet sekä metsätaloudesta hakkumäärän suurentamisella saavutettavat hyödyt, on uskottavaa, että kansalaiset valitsevat haittaverot hakkuiden supistamisen siasta.
     Tässä yhteydessä pitää vakavasti pohtia, pitääkö normiperheen lentää 2-3 kertaa vuodessa etelään. Kun meillä on ilmastohätä, kannattaa muistaa tai ottaa selville, että vielä 60-luvun alkuun asti Suomessa toimi Lomarengas, joka järjesti perheille maksullisia lomapaketteja ympäri Suomen. Tavallinen tapaus oli, että perhe säästi vuoden aikana rahat tällaiseen lomamatkaan. Tällä tavoin opittiin tuntemaan oma maa ja sen ihmisiä ja heidän elämän tapojaan.
     Vanha aika ei palaa eikä sitä kannata muistella kaihoten, mutta itse kunkin kannattaa pohtia, pitäisikö luopua naurettavan turhasta kulutuksesta, kun vastapainoksi saataisiin kestävää kehitystä ja sen rajoituksessa hyvää elämää.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *