Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella kyselytunti merkityt tekstit.


3256. Eduskunnan kyselytunnilla Orpo hyytyi

Eduskunnan eilisisellä kyselytunnilla Orpo istui haudankaivajan ilmeillä hänen vuoronsa tultua vastata opiskelijoiden kasvavan laina taakkaan. Päätalon saattoi kirjoissaan kuvailla vedenkevennys matkaansa saunaan taakse pari sivua. Orpo pani paremmaksi aloittaen vastauksensa lainakysymyksen horisontin takaa innovaatiopolitiikasta, uusien kaivosten avaamisen tuovista arvomalmeista, kalastuksen elpymisestä metsälammilla ja päätyen jokaisen kunnostaan huolehtimisen tärkeyteen kahdeksan tuntisen työnpäivän jaksamisen turvaamiseksi. Vasemmistoliiton edustaja toistaessa kysymyksen ja pyytäen nimenomaan Orpoa vastaamaan siihen, mies jökötti paikallaan kuin jänis puskassa pakottaen tiheäsanaisen Mykkäsen vasamaan kysymykseen. Hän aloittikin tutulla virrellä ”Me panemme maan asiat kuntoon, ettei jälkipolvet joudu maksamaan meidän kymmenien miljardien velkaa. Tämä vaatii, että kaikesta leikataan. Talouden kuntaan saattamien hyödyntää myös opiskelijoita”. Tähän salista kuului ”milloin” ? Oppositi...

2613. Siellä annetaan elämämme kiihkeydelle kollektiiviset nuotit

Suomalaisille perustuslaki mahdollistaa laajan sanan vapauden. Se koskee sekä yksittäistä kansalaista että mediaa. Kumpikin käyttää sitä kiitettävästi, mutta käyttäjällä ei aina käsitystä, miten se vaikuttaa häneen tai vastapuoleen. HS:n Marko Junkkari käytti teksti valtaansa tulkitessaan lähinnä pakinan muodossa, miten taannoisessa eduskuntakeskustelussa Kokoomuksen Mykkänen ja Demareiden Lindtman kiivailivat kehysten ylityksestä vuoisina 2022 ja 2023 yhteensä1,4 miljardilla eurolla. Lindtmanin neronleimaus oli kysyä Mykkäseltä, mistä puolue karsisi kehyksissä pysymiseen. Mykkänen viittasi Kokoomuksen puolueohjelman perehtymiseen. Kun kehysmenettely luotiin 1980-luvun loppupuolella, se oli vain byrokraattien keksimä jarru, jolle poliitikot vain naureskelivat. Nyt asenne on muuttunut jyrkäksi niiden ylittäjille. Tämä sinänsä tärkeä sanan vaihto oli kuitenkin eduskuntakeskustelun peruskamaa valta osan     suuresta yleisöstä unohtaessa sen seuraavana päivänä. Junkkari otaksui ...

2612. Kansanedustajien puheet isossa salissa

Joskus joutuu ihmettelemään, onko ihmisen sisään rakennettu geeneistä lähtevä ominaisuus puhua arjen joskus tärkeätkin asiat oman etunsa mukaisesti. Kun itsekin olen näin menetellyt, niin sallittakoon pari esimerkkiä. Esimerkkeinä käyköön Hjalliksen puoluejohtajien vaalikeskusteluissa kiivaasti esittämä toteamus, että miksei ravintoloita avata asiakkaille, kun samaan aikaisesti festareilla riehuu kymmeniä tuhansia käsien heiluttajia. Sama rataa puhu myös Maran puheenjohtaja ravintoloista. Politiikassa tämä on tietysti jokapäiväistä sallittua lepää, sillä siihen kuuluu särmää tuova vastakkain asettelu ja puheen sanoittaminen mahdollisimman vetävästi. Tämä taito monesti paaluttaa politiikon uraa ja se jo yksinään takasi uudelleen valinnan. On vaikeaa selittää, mikseivät meidän nykyiset poliitikkomme pysty eräiden vanhojen veteraani verbaalikkojen sanalliseen naurunystyrät pintaan nostattaviin suorituksiin. Vanha Vennamo oli tämä alan kruunattu kuningas, joka kerran jouduttiin puheensa ...

2454. Elisellä EK:n kyselytunnilla loisti Vanhasen kokemus

     Demarien ja keskustan politiikan pelillä tehdyt puheenjohtajavaihdokset osuivat nappiin. Tämä nähtiin eilisessä kyselytunnilla. Pääministeri Marinin sijaisena toimiva Vanhanen näytti kuskin paikan kokoomuksen lisäbudjettia koskevassa kysymyksessä.      Ensimmäisenä kokoomuksen edustaja Janne Heikkinen ihmeteli, miten demarit ovat keväällä lehdessä luvanneet 100000 uutta työpaikka ja miten Suomi rikkoo EU:n vakaus- ja kasvusopimussääntöjä, mutta missä viipyvät teot? Edustaja Orpo jatkoi samasta aiheesta tivaamalla, onko hallitus edes vakavissaan, kun ei ole esittänyt mitään konkreettista työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Vanhanen kysyi retorisesti, näyttääkö hallituksen koronan hoitaminen holtittomalta. Jokainen EU-maa joutuu nyt joustamaan vakaus- ja kasvusopimussäännöissä. Janne Heikkinen loppukysymyksessään palasi demareiden 100000 uuden työpaikan saavuttamisen mahdottomuuteen. Vanhasen kommentti oli lyhyt. Tämä ei ole puolueiden kyselytunti ja...

2248. Trafi-kohu

     Joka tuntee ministeriön ja virastojen välistä toimintalogiikka ja ohjausta, hän ei voi tulla muuhun johtopäätöksen, että kohu   on ministeriön ylimmän johdon töppäyksen seurausta.      Ensiksi mikä motivaatio Trafilla olisi ollut ryhtyä näin riskialttiiseen operaatioon omin päin? Ei mitään.      Toiseksi jos Trafi on avannut datan ”omin päin”, se on tehnyt sen vain siinä tapauksessa, että   siitä on aiemmin sovittu ministeriön ja viraston välisissä tulosneuvotteluissa.      Kolmanneksi   nykyisellä ministeriöllä on motiivi avata data markkinatalouden käyttöön.      Neljänneksi Trafin pääjohtaja erosi sopivasti juuri ennen eduskunnan kyselytuntia, mitä pääjohtaja ei tehnyt omin päin.

2107. Eduskunnan kyselytuntiin lisää rotia

     Tänään kyselytunnin ensimmäinen kysymys oli: ”Mitä toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä toisen asteen oppikirjojen hintojen alentamiseksi”. Sen käsittely yhdistettynä aiempiin kokemuksiin kyselytunneista osoittivat koko järjestelmän karu tilan.      Keskustelun tasoa voidaan kohottaa vaatimalla kysyjältä selvää kysymystä. Nyt kysymys kyllä useimmiten sisältyy puheenvuoroon, mutta kysyjä ei malta olla jättämättä sitä viimeiseksi lyhyeksi kysymyslauseeksi, vaan päättää puheensa jollain tosiarvoiselta pitkällä lauseella. Tällöin kuulijan ote asiaan herpaantuu ja vastaaja saa turhaan miettimisaikaa vastaukseensa.      Puhemies ei saisi sallia vastausta, jossa ei vastata kysymykseen lainkaan, vaan aina vaatia kysymykseen vastausta, olkoon vastaus sitten mikä tahansa. P S. Kukaan ei ihmetellyt, miksi oppikirjat muuttuvat joka vuosi, sillä ei eri aineet sentään niin nopeasti edisty, ettei vuoden takainen tieto kelpaa. Kustantajat painavat, opp...

2037. Eduskuntakyselyn kamala alku

     Asia koski tulevaa kehysriihtä ja hallituksen aikomusta pitää se kuntavaalien jälkeen. Kysymyksen esitti Sanna Marin. Hän toi entisen budjettipäällikkö Virtasen käsityksen, ettei leikkauksia voi siirtää aina vaalien yli. Tähän Soini, että alivaltiosihteeri Hetemäki on toista mieltä.   Marinin   tivatessa opiskelijoiden mahdollisia lisäleikkauksista, Soini veti valmiin listan taskustaan, jossa luetteli, miten vähäosaisia on autettu.      Arvotettu Kalli otti kaikkein kokonaisvaltaisimman näkökulman todetessaan, että nyt kun talous on lähtenyt kasvuun, ei kannata horjuttaa vakautta aikataulukysymyksillä. Kokoomuksen Kalle Jokinen jatkoi aikataulukysymyksestä vetäen esille SDP:n kolmen vuoden takaisen leikkauslistan. Heinäluoman ihmettelyyn pääministerin 1,2 miljardin €:n leikkaustavoitteeseen, Soini vakuutti hallituksen seisovan yhtenä hallitusohjelman takana, ja kiisti leikkaukset. Terhon mielikuvitus lensi kuin leivon siipi hallitu...

1603. Eduskunnan kyselytunti tänään – yksi puheenvuoro yksi kysymys

     Avoin ja julkinen eduskunnan kyselytunti on arvokas osa toimivaa demokratiaamme. Se on suomalainen tapa tuoda poliittiset kysymykset suuren kansan tietoon. Sitä on turha verrata värikkääseen ja perinteisiin nojaavaan brittiläiseen parlamenttiväittelyihin.      Eduskunta kokoontuu remontin takia tilapäisesti Musiikkitalon tiloissa. Käytetty sali riittää nipin napin täyttämään tehtävänsä. On selvää, etteivät puhemiehet ole 20 päivässä oppineet hallitsemaan kaikkia tehtäviään ja salitekniikoita. Mutta koko ajan opitaan lisää.     Silmiin pistävää on ollut salissa valitseva tietty levottomuus: kesken käsittelyn puhutaan naapuriedustajalle, pidetään pienimuotoisia kolmen keskisiä palavereita pöydän kulmalla, kävellään puhuttelemaan kollegaa, kuljetaan käytävillä, hälistään, kysytään asian vierestä. Käyttäydytään kuin puolikuriton koululuokka.     Kurittomuus menee varmaankin ohi, kun puheenjohtajille ja uusille edustajill...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *