Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

Sanokoon Sipilän uusdosentit mitä tahansa, byrokratia on rakastettumme. Sen kaavojen mukaan meidät kastetaan, vihitään ja haudataan. 90 prosenttia siitä palvelee hyvinvointi- ja oikeusvaltiomme perustaa. 10 prosenttia siitä on niin vaikeasti kehitettävissä, karsittavissa ja yksinkertaistettavissa, että tähän osaan ei ole järkevää puuttua. Jos sitä jahdataan, joissain kohtaan voidaan puuttua kohtalokkaasti  kansalaisten ja yritysten yhdenvertaiseen kohteluun tai luodaan porsaanreikiä liike- ja yritystoimintaan. Byrokratia on pahimmillaan kuin taikina. Kun siihen pistää sormensa, se sinne uppoa. Kun siitä vetää siletä pois, se venyy synnyttäen absurdeja rihmoja. Kun sitä leipoo tarpeeksi, saa mitä vain paitsi yhteiskunnan toiminnan sujuvoittavia elementtejä. Se on kuitenkin välttämätön joka päivittäisen leivän arina. Nyt valtakunnassa on menossa suuri väärinkäsitys, jota media tukee ja levittää. Byrokratia on suuri syyllinen valtion velkaamme ja kilpailukykyymme. Sen kimppuun Sipilä

     Huippu-urheiluyksikön johtajavalinta on ollut mediassa esillä kuukauden päivät.   Marko Lempinen kommentoi myös aihetta Urheilulehdessä 15.3.2018 jutullaan, jonka mukaan Mika Kojonkoski on kieltäytynyt ja vahva ehdokas Mika Lehtimäki on vetänyt paperinsa pois viime hetkellä. Viimeisimmän tiedon mukaan virkaa on hakenut Tanskan huippujen tuottaja Michael Andersen ( https://yle.fi/urheilu/3-10120581 ).      Lempinen antaa ymmärtää yleisen johtamisilmapiirin ja työilmaston huonontuneen Olympiakomiteassa ja  huippu-urheiluyksikössä, koska terveysliikuntavaikuttajien aseman on vahvistunut samalla kun huippu-urheilijaväki on kokenut menettäneensä vaikutusmahdollisuuksiaan.       Suomi on pudonnut kauaksi muiden pohjoismaiden huippu-urheilun tasosta. Jopa niin kauaksi, että on aiheellista käydä keskustelua, mistä tämä johtuu ja sen perusteella päättää huippu-urheilunasemasta yhteiskunnassa. Mihin me tarvitsemme huippu-urheilua? Voiko nyt kaavailtu Michael Andersen tuoda apua tilanteese

     1980-luvulla Patentti ja rekisterihallitus oli ajautunut kriisiin, jossa 60000 kaupparekisteri-ilmoitusta oli käsittelemättä ja ruuhka vain kasvoi. Yritykset joutuvat odottamaan yritystensä rekisteröintiä 10 kuukautta, joten käytännössä rekisteri ei toiminut ilman kiirehtimishakemusta. Sen lisäksi, että laarin pohjalla olevat ilmoitukset eivät liikkuneet mihinkään, se loi virastoon väärinkäytöksille alttiin maaperän.      Kauppaministeri Suominen piti viraston johdolle monta puhuttelua lyhentää käsittely aikoja kolmeen kuukauteen ja eduskunnan puhemies Ahde oli kahdella kirjeellään vaatinut rajuja muutoksia.     Ruuhka vain kasvoi, koska ruuhka kasvattaa itseään papereiden etsimisen ja tiedonkulun vaivannäön lisääntymisenä ja yleisen sekavuuden runsastumisena.      Perimmäinen syy ruuhkaan oli se, että alunperin hyvin toimiva manuaalien järjestelmä ei kestänyt pikku hiljaa tapahtuvaa ilmoitusmäärien lisääntymistä. Kamelinselän lopullisena taittaja oli 1980-luvun hurja yritys

     Maahanmuuttopolitiikkaan on tullut kurilinja, jota tuetaan harmaan talouden orjunnalla. Taannoinen A-studio ei jättänyt enää mielikuvitukselle tilaa, miten hallituksen harmaan talouden torjunta kurittaa maahanmuuttajia . Venezuelakin on nyt turvallinen maa.      Ohjelmansa poliisitarkastaja Tarmo Lamminaho moneen kertaa täsmensi, että pitsa on kaikkien tuntema ja nauttima ruoka. Sen tuoterakenne on yksinkertainen ja valmistusprosessi selkeä. Poliisin harmaan talouden torjuntayksikkö on tiedottanut mm, somessa, että jos kansalainen kadulla törmää kuuden euron pintaan hinnoiteltuihin pitsoihin, kansalainen voi ilmoittaa siitä poliisille. Näin kansalaiset voivat osallistua laajassa rintamassa harmaatalouden torjuntaan.      MARA:n tj. Timo Lappi nyökytteli vieressä. –  MARA ei tutki harmaata taloutta, se vain on mukana selvittämässä kuuden euron pitsan kulurakennetta ja valmis ilmoittamaan siitä poliisille hamaan talouden kitkemisen edistämiseksi. Pitsa on kohteena siksi, koska sit

   Koko päivän tilaisuus meni alusta lähtein mönkään. Ei des mikrofoni toiminut sata päiselle kuulijakunnalle.      Pääkoordinaattorin lähtiessä viemään minua syömään kuuluisaan kalaravintolaan Viron valtiovarainministeri Siim Kallas tuli meitä vastaan torilla. Pääkoordinaattori suoritti esittelyn ja kertoi minun tulevan konsultoimaan ministeriöön. Vastasin ministerille johonkin tekosyyhyn vedoten niin kohteliaasti kuin siinä tilanteessa taisin, etten voi tulla konsultoimaan. Sanoin molemmille hätäisen ystävälliset jäähyväiset ja loikkasin viereen pysähtyneeseen taksiin ja ajoin omiin matkoihini. Olin melko raivoissani itselleni ja virolaisille, mikä oli tietysti turhaa. Itsepä grillille menin. Olin päivän puhunut ja nyt vasta sain tietää, ettei tulkkaus ollut toiminut koko aikana ollenkaan. konsultointi, kommunismi, konsernijohtaminen

Onko Keskusta ottanut huomioon, että seuraava hallitus voi perua maakuntahallitusuudistuksen. Maakunnissa pääsääntöisesti on kyse pelkästä hallintosälästä ja niitä varten luoduista normaaleista virasto-olaatikoista ja -yksiköistä.  Nämä henkilöineen voidaan palauttaa lähtötilanteeseen. Sotessa perumisen sijasta tarvitaan vain muutaman fiksu suunnan tarkistus valtaosan kehitystyöstä ollessa muutoin kuranttia. ( https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005595327.html )