Päivän HS:ssä Marina Erhola ja Kirsi Varhila aivan oikein kantoivat huolta, miten valtio hoitaa hyvinvointialueiden ohjauksensa. Sama pätee hyvinvointialueisiin suhteessa alueen palvelujen tuottamiseen. Hyvinvointialueet ovat kiitettävällä intensiivisyydellä ja asiantuntemuksella valmistautuneet vastaanottamaan niille terveydenhoidon ja sosiaalihoidon uudistuksessa organosoidut tehtävät. Näyttää siltä, että ne joutuvat toimimaan alueeseensa kuuluvien terveydenhoidon ja sosiaalihuollon hoitoyksiköiden konsernijohtajina ja samalla näiden palvelujen tuottajina tai tilaajina. Tämä monitoimijan rooli tuo niiden johtamiseen kiperiä haasteita. Alla on lista asiasta, jotka koettiin onnistumisen kannalta keskeisiksi vuosituhannen vaihteen suuressa hallinon uudistamisessa. Nyt aika on toinen ja uusia parempia menetelmiä ja keinoja on tullut roppakaupalla tuoreiden hallinnon uudistujien käyttöön. Kuriositeettina ne kuitenkin alla mainittakoon.  Johtamisen haasteet vuosituhannen vaihteessa...

Hyvinvointialueet ovat kiitettävällä intensiivisyydellä ja asiantuntemuksella valmistautuneet vastaanottamaan niille terveydenhoidon uudistuksessa organosoituihin tehtäviin. Näyttää siltä, että ne joutuvat toimimaan alueeseensa kuuluvien terveydenhoitoyksiköiden konsernijohtajina ja samaa terveyspalvelujen tuottajina tai tilaajina. Tämä monitoimijan rooli tuo niiden johtamiseen kiperiä haasteita. Alla on lista asiasta, jotka koetiin onnistumisen kannalta keskeisiksi vuosituhannen vaihteen suuressa hallinon uudistamisessa. Nyt aika on toinen ja uusia parempia menetelmiä ja keinoja on tullut roppakaupalla tuoreiden hallinnon uudistujien käyttöön. Kuriositeettina ne kuitenkin alla mainittakoon.  Johtamisen haasteet vuosituhannen vaihteessa: 1. Uskottavuuden palauttamien 2.Visiönäärisyyden ja näkemyksellisyyden synkronointi 3. Järeän tason rakenne- ja vastuujaon muutokset 4. Strategiset leikkaukset terve ydin säilyttänen 5. Kyvykkäiden henkilöiden sitouttaminen varhaisessa vaiheessa 7....

Sotealueiden roolin määrittelyssä olisi tässä vaiheessa hyödyllistä punnita, missä määrin tulevalla konsernikeskuksella (sotealueen johtokeskus) on valtakeskeisen, tavoiteohjatun organisaation, tulosyksikkö organisaation ja verkosto-organisaation piirteitä. Suurin kysymys on, mikä on hyvinvointi alueen konsernikeskusrooli suhteessa terveyskeskuksiin (Johtamien muuttuvassa julkishallinnossa, Pekka Huttunen, Weilin + Göös). Toinen suuri haaste on, miten 23 sotealueen sadat tietojärjestelmät saadaan pelaamaan edes tyydyttävästi yhteen vuoden 2023 alusta lähtien. Monet asiantuntijat ovat esittäneet, ettei se ole tällä aikataululla mahdollista. Tästä syystä alueilla on tukeuduttava olemassa oleviin satoihin eri järjestelmiin vielä useita vuosia samalla kun jatketaan uusien kehittämistä.

Terveydenhoidon yksiköitä pitäisi ravistella tuottavuus ongelma hiiteen, mutta kun on  niin kiire, ettei ehdi tehdä mitään . Tietojärjestelmien tökkiminen ei ole ainoastaan hidastelisä, vaan raivostuttava takakarvaus, jonka piti tuoda helpotusta, mutta se onkin jarrukenttä. Miten tämä ratkaistaan? Tarvitaan visionääriä, joka näkee etukäteen, miten oman alueen nykyinen terveyden ja sosiaalihuollon konserni muotoillaan kokonaisuudistuksen osaksi. Analogia on kuin laivan rakentamisessa, jossa moottorit tehdään jopa toisessa massa, mutta kun hetki koittaa, niiden on sovittava tarkalleen paikalleen kokonaisuuteen. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että otetaan kärsivällisesti pieniä kehitysaskeleita ja luotetaan siihen, että askeleet tuovat lopulta yhteisiä hyvää joka tasolle. Tämä vaati paljon esimiehiltä ja niiltä käytännön työtekijöitä, jotka jopa oman työn ohella osallistuvat ristiretkeen. Pitää sietää vastuksia ja löytää ratkaisuja eikä lannistua. Joukossa pitää olla rohkaisijoita. H...

STM:n ja THL:n ristiriitaisista ulostuloista julkisuuteen koronapandemiassa on nostanut pintaan mm päivän Helsingin Sanomien juttu. Ehkä kannatta luoda lyhyt katsaus, miten tähän on tultu. Ahon hallituksen ns hallinnon rakennemuutoksessa lakkautettiin keskusvirastoja, jotta poliittisella ohjauksella voitaisiin puuttua alaisen hallinnon toimintaan. Silloisiin kollegiaalisiin keskusvirastoihin hallituksen hammas ei purrut ilman niiden muuttamista laitoksiksi. Puhuttiin jopa keskusvirastoihin liiallisesti kasaantuneista vasemmisto virkamiehistä. Tilalle perustettiin vajamiehitettyjä tutkimuslaitoksia kuten THL, GTL ja Ympäristökeskus. Kaikkia tutkimusluonteisia laitoksia ei lakkautettu, vaan niiden toimivaltaa siirrettiin ministeriöihin. Lopputulos oli sama, valtaa ministeriöihin ja tilaa poliittiselle ohjaukselle. Kiistassa keskeinen sana on informaatio-ohjaus, jonka yhtenä kätilönä toimin (Johtaminen muuttuvassa julkihallinnossa, Pekka Huttunen, Weilin - Göös, 1994). Täytyy huom...

Katselleessa päivän HS:ssä poseeraavien Helsingin kaupungin johtajakandidaattien kuvia, ei tulee mieleen pahaa sanaa ketään kuvan henkilöitä kohtaan. Johtamiskokemuksen puuttuminen ei tee henkilöstä mieluisaa ja tai epämieluisaa.   Nasima Razmyarilla on kokemusta apulaispormestarina ja Vartiaisella valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen esimiehenä. Kokemuksesta tiedän, ettei tutkimuslaitoksen johtajalla ei muuta jobia, kuin neuvotella budjetista ja kävellä käytävällä. Tutkijoita ei voi johtaa. Helsingin kaupunki on Suomen suurin julkisen sektorin konserni. Sen johtajan pitää hallita kokemukseensa perustuen konsernijohtamisen periaatteet ja keinot. Hänen tulisi ymmärtää mitä eroja on valtakeskeisen, tavoiteohjatun, tulosyksikköohjatun ja verkostomallisen konsernijohtamisen välillä ja mihin mitäkin käytetään ja miten. Tehtävää vaikeuttavat, että Helsinki konsernina jakautuu useisiin alakonserneihin ja niillä on erilaisia riippuvaisuuksia toisistaan. Tämä näin yleisesti ottaen. ...

      Julkishallinto on puolen miljoonan osaavan ja asiantuntevan henkilön konserni, joka eräät osat pitää valjastaa erilaisin yhteistyökonseptein taisteluun koronaa vastaan. Konserniin kuuluu mm. Suomen osuus EU.sta, valtio, kuntajärjestelmä, Kela, Suomen pankki, Elyt, Avit, maakuntahallinnot, muut julkishallinnon alueyksiköt ja valtionapuyhdistykset sekä RAY. Ongelmana mutta myös suurena mahdollisuutena, on tunnistaa, mitkä konsernin osat ja millaisin yhteistyömallein näin saatu verkkokonserni saadaan paraiten organisoiduksi koronan nujertamiseksi.      Yhteiskunnan normaalitilassa julkisen vallan konsernin ohjaaminen tapahtuu kunkin konserniin kuuluvan yksikön oman lainsäädännön varassa, jolloin konsernin operatiivisesta johtamisesta vastaava elin puuttuu.      Toivottavasti hallituksella on nyt elin, joka perkaa julkisen konsernin läpi ja löytää sieltä parhaat elementit ja niiden yhdistelmät koronan torjuntaan. Tämä jo senkin takia, että...

     Ministeriöiden tehtävä- ja organisaatiorakennetta on yritetty muuttaa raivaajahenkisemmäksi ja jopa kehittää moderneiksi konsernikeskuksiksi, jonka päärooli olisi ennen kaikkea strateginen (mm. Ministeriö tulosohjaajana, Pekka Huttunen, 1993, VM). Päivän keskustelu HS:n artikkelissa liittyy kansliapäällikön rooliin ministeriön johtamisessa ( https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006401796.html ).      Yksinkertainen ratkaisu ministeriöiden ohjaus- ja johtamisvajeeseen olisi niiden koon pienentäminen. Konsultin ratkaisu olisi koota asiantuntijat palvelupankkiin, josta heidän työpanostaan sekä poliittinen että virkamiesjohto varaisi käyttöönsä työtilanteen mukaan. Ostopalvelun ei kuitenkaan tule kysymykseen, koska ”rutiinipalvelu” on joka tapauksesta oltava lähellä. Erikoispalveluja toki voidaan ostaa.      Ministeriön oman puhumattakaan koko valioneuvoston asiantuntijapankin perustaminen kaatuu siihen tosiasiaan, että virkamieskunta on u...

     Maakuntahallituksen sisään voidaan muodostaa konsernikeskus, joka ohjaa ja johtaa alaisia yksiköitä konsernijohtamisen keinoin. Sille jää kuitenkin runsaasti konsernijohtamiseen kuulumattomia tehtäviä, jotka ovat joko sisäisiä tehtäviä (kehittäminen, asiantuntijapalvelut tai organisaation rajan ylittäviä tehtäviä (lupa-asiat). On nyt huomattava, että sen pohtiminen, onko tehtävällä ulkopuolisia ulottuvuuksia, ei ole hedelmällinen näkökulma, koska tavalla tai toisella jokaisella tehtävällä on ulkopuolisia elementtejä.      Keskeistä tarkastelussa on, että maakunnasta näyttää muodostuvan johtamisessa erittäin hankala. Sillä on selkeä konsernijohtamisen rooli. Mutta miten se roolinsa vetää läpi esimerkiksi ELY-keskuksissa? Liitetäänkö ELY-keskuksen johto maakuntavirastoon lähelle maakuntahallituksen ylintä johtoa, vain säilyykö mykytilanne ennallaan. Edellisessä maakuntavirasto paisuu entisestään ja jälkimmäisessä maakuntavirastoon olisi muodostettava EL...

     Yliopistoväki puntarissa I ilmestyi 17.8.2013 (huttunenpekka.blogspot.fi)   blogi no 32. Sen lähtökohtana oli vastata kritiikkiin, jota professori Heikki Patomäki oli esittänyt kirjassaan Yliopisto Oy lähinnä Helsingin Yliopistoa kohtaan. Patomäen kritiikki lähti siitä, että yliopistoa oli uudistettu käyttäen perustana amerikkalaisia johtamisoppeja. Vasta- argumentoin sillä, että Suomessa virstojen, laitosten sekä myös yliopistojen toiminnan laatua ja tehokkuutta pyrittiin 1990-luvun lopulla pantamaan tulosohjauksen menetelmin, johon kuuluvat mm. tulosneuvottelut ja tulosbudjetit.     Näistä ajoista yliopistoa on uudistettu monin tavoin. Yksityisen ulkopuolisen rahoituksen käytöstä on tullut jokapäiväistä, opiskelijoiden osallistumista yliopiston asioiden käsittelyyn ja tiedusteluihin on lisätty mm Yammer sovelluksellla. ETA:n ulkopuolisilta opiskelijoita voidaan periä lukukausimaksu sekä johtamisessa on siirrytty lähemmäs konsernijohtajaperusteista ...

      Johtajan vastuullisuutta kuvaa, että koko sote on kuin Tonavan suisto, oka muuttuu jatkuvasti. Yhden sote-alueen budjetti saattaa olla miljardien eurojen luokkaa ja henkilökuntaa jopa kymmeniä tuhansia. Liikevaihdoltaan sote-alueen johtaminen vastaa esimerkiksi Wärtsilän johtamista.      Sote-alueen ja maakunta-alueen johtajien pätevyysvaatimuksista ja nimittämisetä vastaa ko. alueen kuntayhtymä. Nimitettäviä johtajia ja esimiehiä on kymmeniä tuhansia.      Perustehtäviltään sote-alueita voidaan pitää keskenään identtisinä samoin kuin itsehallinnollisia maakunta-alueitakin. Jättiuudistuksen toteuttamisen lähtökodat kullakin alueella saattavat poiketa toisistaan paljonkin, mutta suuren konsernin johtamisen lait pätevät kuhunkin alueeseen. Yhtenä ehdottomana pätevyysvaatimuksena ylimpien johtajien virkoihin on korkeakoulututkinto ja kokemus suuren organisaation muutosjohtamisesta. ...

     Johtamisen vastuullisuutta kuvaa, että yhden sote-alueen budjetti saattaa olla miljardien eurojen luokkaa ja henkilökuntaa jopa kymmeniä tuhansia. Liikevaihdoltaan sote-alueen johtaminen vastaa esimerkiksi Wärtsilän johtamista. Sote-alueita tulee 15 ja itsehallinnollisia maakunta-alueita 18.      Sote-alueen ja maakunta-alueen johtajien pätevyysvaatimuksista ja nimittämisetä vastaa ko. alueen kuntayhtymä. Nimitettäviä johtajia ja esimiehiä on kymmeniä tuhansia.      Perustehtäviltään sote-alueita voidaan pitää keskenään identtisinä samoin kuin itsehallinnollisia maakunta-alueitakin. Jättiuudistuksen toteuttamisen lähtökodat kullakin alueella saattavat poiketa toisistaan paljonkin, mutta suuren konsernin johtamisesta on kutienkin kyse. Yhtenä ehdottomana pätevyysvaatimuksena ylimpien johtajien virkoihin on korkeakoulututkinto ja kokemus suuren organisaation muutosjohtamisesta.   ...

     Tänään Helsingin Sanominen pääkirjoituksessa todettiin sote-uudistuksen vaativan hyvää johtamista. Havainto on oikea. Lähes aina kun johtajalta kysytään hänen alansa johtamisvaatimuksia, vastaus on, että meidän ala on niin erikoinen, ettei siihen sovi yleiset mallit.      Sotessa tämä osittain pitää paikkansa, sillä terveydenhoito ei ole pelkästään palveluala, siinä ei pelitä profit motive, sen keskeinen laatutekijä on vaikuttavuus eikä asiakastyytyväisyys.      Siksi se on ennen kaikkea investointiala, joka valtakunnan tasolla vaatii keskitettyä ohjausta ja tulosten pitkäjänteistä arviointia ja evaluointia. Muita laatutekijöitä ovat oikea-aikaisuus, tasa-arvo, turvallisuus ja tehokkuus. Maksajalaatu on eri asia kuin palvelulaatu.      Siksi pelkät yksityissektorin johtamismallit eivät toimi.      Uudessa sote-ratkauisissa leveäharteinen sote-alue päättää muiden muassa...

Päivän Helsingin Sanomissa Sipilä liputti hallituksen koon pienentämisen ja hallitusohjelman tiivistämisen puolesta. Edelleen Sipilän mukaan lobbareiden asemaa hallitusohjelman kirjoittamissa ja poliittisten avustajien valtaa ministeriöissä tulisi typistää. Oikeita ajatuksia yritysjohtajalta. Lobbareiden häätäminen hallitusohjelman laadinnan kimpusta on uroteko. Laadinnan pitää heijastella kansan eikä lobbareiden tahtoa. Lipposen hallituksen aikana pyrittiin asettamaan hallitukselle strategisia tavoitteita. Mutta siitä ei tullut mitään kunkin ministerin halutessa listalle omat hankkeensa. Strategisista tavoitteista tulikin pitkä lista operatiivisia hankkeita, piti tulla salkku, tulikin reppu. Tällaisen listan laatimis- ja seurantaprosessi oli turhauttavaa. Kukin ministeri vastatkoon ”pikku hankkeistaan”. Hallituksen strategisia hankkeita tulisi olla muutama ja järeä, kuten sote-uudistus tai peruskoulu-uudistus. Kun hallitus on johtoryhmän kaltainen, sen luottamus jäseniinsä kas...

Päivän Helsingin Sanomien mielipideosiossa entinen  kansliapäällikkö Juhani Korpela otti kantaa Kataisen asettamaan valtioneuvosten kehittämäistä pohtivaan komiteaan. Käytännössä komitean tavoite tarkoittaa eri ministeriöiden kuromista nykyistä yhtenäisemmiksi ja valtioneuvostoa pääministerivetoiseksi. Korpelan mielestä tämä ei hevin onnisti komitean toimeksiannolla. Sen sijaan Korpelan mukaan valtioneuvostoa voiodan tiivistää kansliapäälliköiden valta  palamalla entiselleen poliittisen virkamiesten karsimisella, pääministerin kanslian päällikön johtamisen terävöittämisellä ja  ministerivaliokuntien ja hallituksen iltakoulun toiminnan tehostamisella. Nämä ovat kannatettavia näkökulmia. Sekä hallituksen että Korpelan tarkastelussa on jäänyt vähemmälle maamme monipuoluejärjestelmän tuomat haasteet valtioneuvoston kehittämiselle. Jokainen ministeri haluaa poliittisista syistä pitää kiinni omasta sektoristaan ja mieluimmin kohottaa sen näkyvyyttä julkisuudessa kuin sope...