Julkishallinto on puolen miljoonan osaavan ja asiantuntevan henkilön konserni,
joka eräät osat pitää valjastaa erilaisin yhteistyökonseptein taisteluun koronaa
vastaan. Konserniin kuuluu mm. Suomen osuus EU.sta, valtio, kuntajärjestelmä, Kela,
Suomen pankki, Elyt, Avit, maakuntahallinnot, muut julkishallinnon alueyksiköt ja
valtionapuyhdistykset sekä RAY. Ongelmana mutta myös suurena mahdollisuutena, on
tunnistaa, mitkä konsernin osat ja millaisin yhteistyömallein näin saatu verkkokonserni
saadaan paraiten organisoiduksi koronan nujertamiseksi.
Yhteiskunnan normaalitilassa julkisen vallan konsernin ohjaaminen tapahtuu kunkin konserniin kuuluvan yksikön oman lainsäädännön varassa, jolloin konsernin operatiivisesta johtamisesta vastaava elin puuttuu.
Toivottavasti hallituksella on nyt elin, joka perkaa julkisen konsernin läpi ja löytää sieltä parhaat elementit ja niiden yhdistelmät koronan torjuntaan. Tämä jo senkin takia, että koronataistelusta voi tulla jopa vuoden mittainen, koska virukset sitkeydestä ei ole varmaa tietoa ja hallitus aivan oikein on valinnut strategiakseen sairaanhoitopaikkojen tarvitsevien määrää pitämistä hoitokapasiteetin alapuolella.
Jos hallitus haravoimalla julkishallinon konsernia löytää uusia toimintatapoja tai eri toimintamallien yhdistelmiä, niin saatetaan joutua tilanteeseen, johon pitää perustaa kokonaisuuden hallitsemiseksi koronakonsernin johtoryhmä. Yhtä hyvin voidaan puhua myös koronaprojektista.
Huomion kohteeksi joutuu terveydenhoitojärjestelmän lisäksi erityisesti yliopistot, tutkimuslaitokset ja laboratoriokapasiteetti sekä informaatiokanavat ja -jakelu sekä yksityissektorin kapasiteetin hyväksikäyttö. Ratkaisevia onnistumistekijöitä ovat aika, valmiusasteet, osaaminen, työnjako, etäisyydet, kuljetuskapasiteetti ja tekemättä jääneiden toimenpiteiden aiheuttamat vahingot.
(Jos tällainen johtoryhmä on jo, kannattanee perata vielä julkihallinon organisaatiot ja yhteistyökumppaneiden käytön mahdollisuudet varmuuden vuoksi läpi.)
Yhteiskunnan normaalitilassa julkisen vallan konsernin ohjaaminen tapahtuu kunkin konserniin kuuluvan yksikön oman lainsäädännön varassa, jolloin konsernin operatiivisesta johtamisesta vastaava elin puuttuu.
Toivottavasti hallituksella on nyt elin, joka perkaa julkisen konsernin läpi ja löytää sieltä parhaat elementit ja niiden yhdistelmät koronan torjuntaan. Tämä jo senkin takia, että koronataistelusta voi tulla jopa vuoden mittainen, koska virukset sitkeydestä ei ole varmaa tietoa ja hallitus aivan oikein on valinnut strategiakseen sairaanhoitopaikkojen tarvitsevien määrää pitämistä hoitokapasiteetin alapuolella.
Jos hallitus haravoimalla julkishallinon konsernia löytää uusia toimintatapoja tai eri toimintamallien yhdistelmiä, niin saatetaan joutua tilanteeseen, johon pitää perustaa kokonaisuuden hallitsemiseksi koronakonsernin johtoryhmä. Yhtä hyvin voidaan puhua myös koronaprojektista.
Huomion kohteeksi joutuu terveydenhoitojärjestelmän lisäksi erityisesti yliopistot, tutkimuslaitokset ja laboratoriokapasiteetti sekä informaatiokanavat ja -jakelu sekä yksityissektorin kapasiteetin hyväksikäyttö. Ratkaisevia onnistumistekijöitä ovat aika, valmiusasteet, osaaminen, työnjako, etäisyydet, kuljetuskapasiteetti ja tekemättä jääneiden toimenpiteiden aiheuttamat vahingot.
(Jos tällainen johtoryhmä on jo, kannattanee perata vielä julkihallinon organisaatiot ja yhteistyökumppaneiden käytön mahdollisuudet varmuuden vuoksi läpi.)
Kommentit
Lähetä kommentti