Pääministeri Orpon mantra Suomen julkisenhallinnon peruspalvelujen tuottamisisesta on, ettei maallamme ole mitään julkisista pääomalähdettä, vaan rahoitus perustuu kannattavien yritysten toimintaan. ”Nämä ovat hyvinvointivaltion pysytyssä olevat resurssilähteet. Siis kun yrityksemme voivat hyvin, silloin myös julkisen sektorin palvelujen tuottaminen voi myös hyvin eli kansalaiset saavat palveluilleen riittävän rahoituspohjan kuhan meillä on kannattavia yrityksiä”. Tämä on pätevää puhetta, mutta sen toistuessa viikosta viikkoon, se menettää uskottavuutensa. Pääministeri Orpon taas toistama mantra Suomen julkisenhallinnon peruspalvelujen tuottamisisesta on, ettei maallamme ole mitään julkisista pääomalähdettä, vaan rahoitus perustuu kannattavien yritysten toimintaa. ”Nämä ovat hyvinvointivaltion pysytyssä olevat resurssilähteet. Siis kun yrityksemme voivat hyvin, silloin myös julkisen sektorin palvelujen tuottaminen voi myös hyvin eli kansalaiset saavat palveluilleen riittävän rahoitus...

Suomen Keskusta on median mukaan kaipaillut kokouksessaan Jäämeri rataa. Tämä aihe oli vilkkaasti esillä myös 2000-luvun alun mediassa etenkin Uuden Suomen keskustelupalstalla. Geopoliittinen tilanteemme oli erilainen kuin silloin Venäjän silloin esitteessä rooliaan Andropovin, Jelsinin ja Gorbatsovin toimisessa vuoron perään ensimmäisenä puoluesihteerinä. Niinpä keskustelu Suomessa junan radasta oli silloinkin melko väkinäistä keskittyen lähinnä kustannuksiin ja radan Pohjois-Suomelle aiheutuviin haittoihin. Toki mukana oli kustannus/hyöty analyysejä oli, muttei kovinkaan syvällisiä. Tänä päivänä Jäämeri hanke on pelkää teoreettinen ajatus vailla toteuttamispohja faktojen kirkuessa sitä vastaan. Jo nyt Britannian ja Yhdysvaltojen turvatakuut tekevät tyhjäksi turvallisuuskorin käyttämisen Pohjois-Suomen puolustuksessa. Se mikä nyt ja edelleen torppaa hankkeen on Lapin asukkaiden vastustus. Se rikkoo maisemaa ja aiheuttaa suurta vahinkoa porotaloudelle. Metsäteollisuus käyttänee raaka...

Vanhan totuuden  mukaan paremmuusjärjestyksessä vihollisen lyömiseksi on ennakointi, torjunta, taistelu ja kamppailu sekä järjestäytynyt vetäytyminen. Suomi on nyt tilanteessa, jossa on syytä valmistella itärajan puolustus tehokkaaseen kuntoon varatumalla vihollisen mahdollisiin valtauskohteisiin. Se edellyttää vihollisen panssarivaunujen kulku- ja siirto- ja huoltoreittien koordinaattien määrittämistä. Sama koskee vihollisen miehistöä ja sen huoltoa. Omien tykistön asemat koordinaateineen olisivat syytää etukäteen varmistaa ja pääsy niihin harjoitella. Kaiken tämän edellytyksenä on tehokas tiedustelu, missä signaaliurkinnalla on edelleen merkittävä asema. Vakoilu on oma taiteen lajinsa. Vaikka maamme asejärjestelmät ja sotilaallinen puolustus on suhteellisen korkealla tasolla, mikään ei korvaa monitasoisen ja -ulotteisen tiedustelun merkitystä, koska se antaa mahdollisuuden olla askeleen vihollisen edellä.

Eilinen A-talk Suomen sotilaspoliittisen tilanteen käsittelyssä porahteli iskuja pitkin Itämerta niin, että laineet olivat kaataa Tanskankuuluisan sillan. Tämä olisi pitänyt ennalta arvata, koska kyse oli alan ammattilaisista. Kanerva sanoitti puheensa erittäin taidokkaasti ja valtiomiesmaisesti, kun   hävittäjä hankinnasta oli puhe. Konetyypin valinta sensoroi ja ehkä myös inspiroi tappiin maamme kenraalikuntaa, K lausui painokkaasti. Teija Tiilikaisella oli salaisuus, jota hän ei olisi löytänyt ilman strategia kompassia sillä, niin täynnä ilma oli Euroopan puolustus- ja häyökkäysstrategioita. Stoltenberg oli lausunut erittäin harkiten ja lähes kuiskaamalla Niinistön korvaan, että Nato on läsnä kaikkialla. Tähän nuori mies Matti Pesu arkaillen totesi, ettei strategiakompassia oli olemassakaan. -Se on Arhinmäen keksintö ja sumutusyritys utvan kokouksille, sanoi Pesu. Pidetäänpä pienempää ääntä, kun puutaan utvasta, varotti Kanerva nuorukaista, ja jatkoi, ettei strategia kompassia o...

Suomi on ollut jo vähän aikaa tilassa, jossa maamme asettautuminen sotilaspoliittisesti on jatkuvasti muotoutumassa vastaamaan sotilasympäristön muutoksen vaateita. Kyse ei ole loikista, vaan mikro sortteeraamisesta. (Hävittäjä hanke on oma lukunsa.) Itämeren sotilaallista stabiliteettia tai sen heilahduksia on käytetty hatarana indikaattorina Itämeren rantamaiden kulloisista sotilaallisista kyvykkyyksistä tai sen puutteista. Baltian maiden turvana on Nato. Ruotsalaisille Kaliningradin aseistus ja sen sotilasyksiköt tuottavat päänvaivaa. Alue aiheuttaa ohjuksineen myös muille pohjoismaille varautumista Kaliningradista koituvaan uhkaan. Paikka sopii hyvin sekä lyhyen että vähän pidemmänkin ohjuskantaminen ulottumille. Venäjä piti juuri alueella suuren Zapad 21 sotaharjoituksen. Norja nato-maana väistämättä lisää Venäjältä tulevaa sotilas uhkaa Ruotsille, vaikka maalla on sovitut yhteistyökuviot uhkien torjumiselle. Toivottavasti Ruotsi saa maajoukkonsa kuntoon. Tunnettua on, että Venäjä...

Netflixin dokkarissa käsitellään melko monipuolisesti poliisin suorittamaa rikostutkintaa. Ainoa kolonialistinen tuntomerkki on poliisilaitoksen portin sotilas kivääreineen tekemässä paraati elettä nostamalla toista polveaan ylös. Ilmeisesti maan valtavasta väkiluvusta johtuu, että pienenkin rikoksen tutkinnassa poliisiporukkaa on runsaasti. Usein rikospaikka tutkinta pelkistyy vain käynniksi rikospaikalla. Sormen jälkiä ei etsitä puhumattakaan dna analyysin tekemistä. Silmiin pistävää on lukuisten videokameroiden määrä jokaisessa kadun kulmassa ja tienpätkässä. Paikallinen poliisi johtaja voi komentaa kymmenpäisen porukan katselemaan video kelauksia edes takasin. On hämmentävää havaita, kuinka usein ja jopa ammattimaisesti porukka käyttää tätä tekniikkaa tapauksen selvittämisessä. Jos videolla havaitaan epäilty, muttei tunnisteta nimeä, kutsutaan suuri määrä tapahtumapaikan ihmisiä katselemaan videoita epäilyn nimen saamiseksi. Yhdessä tapauksessa paikallisen bordellin kaikki nais...

     Mitä enemmän puolustussodan strategi tarkastelisi Suomen geopoliittista sijaintia, sitä vakuuttuneemmaksi hän tulisi siitä, että Suomi ei ole tavanomainen Venäjän naapuri.  Meillä on monivuotisia kokemuksia sodasta Venäjää kanssa, mutta vielä pitempiä kokemuksia rauhanomaisesta yhteistyöstä sekä kaupasta naapurimme kanssa. Sen lisäksi, että maallamme on 1300 kilometriä pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa, meillä on myös raja Natomaa Norjan kanssa.      Oli hämmästyttävää havaita, miten eri tavalla Ruotsi suhtatauti alkukesällä presidenttimme yhteyden pitoon Putiniin.  Eräät Ruotsin asiantuntijat lausuivat, ettei Putin olisi terve tullut vierailulle Ruotsiin. Tämä ilmaistiin Putinin ja Niinistön kahdenkeskisiä neuvotteluja paheksuvaan sävyyn, vaikka enemmän tai vähemmän kulissien takana useat EU-maiden johtohenkilöt antavat näille neuvonpidoille suuren arvon.      Näiden neuvottelujen painoarvoa lisää maidemme vä...

     Dosentti Arto Nokkala totesi noin pari sitten julkaistussa teoksessaan Kyky ja Tahto, että puolustusjärjestelmämme tarvitsee uudistuksia lähinnä sisäistä syistä.      Nyt kun Venäjä on muuttanut Eurooppa doktriiniaan ja Syyrian tilanne on eskaloitunut monen suuntaisiksi konflikti- ja häiriötilanteiksi, Suomen on päivitettävä puolustusjärjestelmänsä. Uusi Natoselvitys osuu ajankohtaiseen paikkaan tässä työssä.      Onneksi haikalut ammattisotilasiin perustuvasta Suomen puolustuslaitoksesta on ja siteen lopetettu.       Puolustusvoimain perusta on, että maalla on riittävän suuret valmius- ja puolustuskykyiset maajoukot. Nykyiset noin 270 000 reserviläistä käsittävät joukot riittänevät.      Alueellinen järjestämä on toinen puolustuksen perusta. Sen täytyy merkitä myös sitä, että ollaan valmiita reagoimaan vihollisiskuihin itsenäisillä taisteluosasoilla nopeasti ...

     Televisiosarjojen historia antaa todentuntuisia viitteitä siitä, että mitä hömpempi ohjelma on, sitä suurempi asema sen menestymisessä on hahmojen erottuminen omiksi maailmoikseen omine ainutlaatuisine piirteineen. Katsojat eläytyvät ohjelman hahmoihin eikä niinkään sisältöön.      Sopisiko sama kaava suomalaiseen nato keskusteluun? Ei, ei sanoo Aleksanteri-instituutti. Yhtä mieltä ollaan. Ei se sovi. Nato on vakava kysymys Suomelle.      Joka tapauksessa tulevan ulkoministeri Väyrysen linja on hahmoaan ja sisältöään myöten nato varovainen. Hyvä niin.      Voidaan seitinohuen vakavasti heittää ilmaan ajatuskoe, miten nato myönteisyyteen vaikuttavat, jos ei nyt aivan henkilökohtaiset, mutta kuitenkin henkilön taustaan liittyvät kysymykset.      Julkisuudessa on esitetty Suomen ylimmän upseerikunnan erään osan ajavan liittymistä Natoon. Onko siinä myös puolustuss...

      Vanha espanjalainen sananlaskun mukaan näkökulma härkään muuttuu kun astuu areenalle. Tämän olisi pääministeri Stubbinkin pitänyt muistaa hänen kätellessä taannoin Eurooppa-kiertueellaan  Englannin pääministeri Cameronia.  Ennen kättelyä pidetyssä neuvonpidossa Stubb voimakkaasti hehkutti virkaveljelleen Suomen hallituksen nimissä maan Natoon pikaisen liittymisen puolesta.      Eilisessä lauantaiaamun tv-ohjelmassa Stubb  tarkensi Nato-lausuntoaan: Suomi voi nopeastikin liittyä Natoon, jos hallitus, presidentti ja 2/3 eduskunnasta näin päättävät. Tätä ennen presidentti Niinistö oli jo tehnyt selväksi edusuntaryhmän puheenjohtajille, että hän on ohjaksissa Natoon liittymisessä.      Tämä Niinistön ulos tulo oli erittäin tärkeä ja hyvin ajoitettu. Viesti oli selvä. Natosta ei tule tehdä minkään puolueen vaaliteemaa ja presidentti on aloitteen tekijä Natosta päättämisestä...

Ei voi olla parempaa puolustuta kuin silloin, kun se tapahtuu etukäteen. Tämän todisti jo von Klausevist aikoinaan 1890-luvulla. Näin kävi myös Ailukselle, joka tietämättään tai sattumalla otti esille 29.10.2013 tärkeän asian. Jos Ailus saa tämän sanomansa läpi poliitikoille, hän saa kaikki syntinsä anteeksi. Hän totesi Helsingin Sanomissa tällöin, että paljon olennaisempi kysymys eläkeikää on huoltosuhde, joka on nyt 55   lasta ja vanhusta 100:aa yöikäistä kohden. Se pysyttelee samana, vaikka nykyistä eläkeikää nostetaisin heti 67 vuoteen. Ailuksen laskelmissa ei ole otettu huomioon niitä, jotka jäävät ennen virallista eläkeikää huollettaviksi lisääntyvän työttömyyden ja syrjäytymisen takia. Tässä tilanteessa on erittäin vaikeaa uskoa demaarien suunnitelmia siitä, että työelämän laadun parantamisella ja työhön tuloiän matalenmisella päästäisin lähellekään 55:n huoltosuhdetta. Johtamisen kehittämisen vaikutus työssäkäynnin vuosien   määrän kohoamisessa on   viel...