Siirry pääsisältöön


2663. Suomalainen ja intialainen rikostutkinta

Netflixin dokkarissa käsitellään melko monipuolisesti poliisin suorittamaa rikostutkintaa. Ainoa kolonialistinen tuntomerkki on poliisilaitoksen portin sotilas kivääreineen tekemässä paraati elettä nostamalla toista polveaan ylös. Ilmeisesti maan valtavasta väkiluvusta johtuu, että pienenkin rikoksen tutkinnassa poliisiporukkaa on runsaasti.

Usein rikospaikka tutkinta pelkistyy vain käynniksi rikospaikalla. Sormen jälkiä ei etsitä puhumattakaan dna analyysin tekemistä.

Silmiin pistävää on lukuisten videokameroiden määrä jokaisessa kadun kulmassa ja tienpätkässä. Paikallinen poliisi johtaja voi komentaa kymmenpäisen porukan katselemaan video kelauksia edes takasin. On hämmentävää havaita, kuinka usein ja jopa ammattimaisesti porukka käyttää tätä tekniikkaa tapauksen selvittämisessä. Jos videolla havaitaan epäilty, muttei tunnisteta nimeä, kutsutaan suuri määrä tapahtumapaikan ihmisiä katselemaan videoita epäilyn nimen saamiseksi. Yhdessä tapauksessa paikallisen bordellin kaikki naiset kutsuttiin tunnistus tilaisuuteen. Tämä menettely on paikallisen rikostutkinnan helmi, koska tunnistus katselijoita voi olla lähes sata.

Länsimainen oikeuskäytäntö ei tunne tunnustuksen saamista epäilyltä keppiä hyväksikäyttäen, ellei epäilty muutoin tunnusta. Keppi on esillä jo kuulustelun alussa uhkana syytetylle.  Kuulustelu tilalaisuudessa huone on täpö täynnä poliisiporukkaa syytetyn istuessa alakuloisena, sanattomana ja nöyryytettynä sekä ilman puolustus asianajajaa. Tilanteen tekee oudoksi myös se, että poliisit naureskellen kerskuvat heti alussa, että tunnutus saadaan varmasti. Väkivalaan avulla tunnustuksen saamista ei näytetä, mutta syytetyllä voi olla ruhjeita kasvoissaan.

Outoa on myös, kuinka pinttyneitä ennakkokäsityksiä poliisilla voi kohdistua johonkin ammatti- tai kansanryhmään. Naispäällikkö toteaa, kuinka hän inhoaa ilotyttöjä, mutta muuttaa käsityksensä erässä surullisessa tapauksessa, jossa nainen joutui elättämään lapsensa ja juopon miehensä ilotyttönä.

Minulta on ilmestynyt uusi kirja ”Ministeriöissä käsi käden pesee”.
suomalainen.com


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *