Siirry pääsisältöön

2655. Nälän hätä ja Michelin tähdet

Noin miljardi ihmistä näkee maapalolla nälkää ja toisella miljardilla päivittäinen ruoka on kovan ponnistelun takana. Kyse ei ole siitä, etteikö pallollamme olisi riittävästi ruokaa, vaan siitä että ruoan jakelu ongelmat koetaan liian suuriksi. Kansainväliset ruoan raaka-aineiden ja valmisruoan kuljetusyritykset katsovat jakelukustannusten nousevan niin suuriksi, että kannattavuus jää liian alhaiseksi ruoan toimittamisessa pallomme joka kolkkaan. Tässä on tietenkin huomattava, että monet alueet ovat omavaraisia perusraaka-aineissa.

Suomi sai äskettäin asianomaisilta tarkastajilta seitsemän Michelin-tähden ravintolaa. Onnittelut henkilökunnalle ja omistajille ja erityisesti siitä, että ruoan laatu ja maku todettiin hyväksi.

Ei ole ravintoloiden vika, että ruoan makua ja ravintolan ilmettä palkitaan arvokkaalla tunnustuksella. Kun katsoo yhtä aikaa nälän hätää ja ruoan maku kilpailua, jokin voi särähtää päässä ja liikauttaa moraalikompassia. Tällainen liikahdus voi jäädä tapatumatta niillä, jotka koko elämänsä ajan ovat saanet riittävästi kunnollista ja hyvältä maistuvaa ruokaa. Heitä ei voi paheksua mitenkään. Mutta niillä, jotka ovat kärsineet ruoan puutetta, kompassi neula voi vähän tärähtää. Se tulee hyvin syvältä aivo-osien pohjakerroksista, joissa mieli hyvin harvoin käy.

Mutta kompassineula pistää mieleen kuin oka hetkellä, kun ruoan laadusta kilpaillaan. Valta osa ihmisistä ajattelee, että tuollainen pistely pääkopassa on vain keino kohottautua muita paremmaksi aivan, kuin kehonsa turhan takia täyteen lihaksia pumppaavilla. Ruokien maun paremmuus järjestykseen asettaminen lienee samakaltaista vaaratonta puuhaa, kuin viinien maun ja koostumuksen arviointi. Päivän selvää on, että sekä viinissä että ruoassa on suhteellisen helppo erottaa hyvä ja paha kuten ihmisissäkin. Sekin on selvää, ettei kilpailu mitenkään pahenna ruoan jakelun ja saatavuuden ongelmia. Kun pitää Mishelin-tähtiä leikkinä, niin ei kilpailussa niin väliä ole.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *