Siirry pääsisältöön


2655. Nälän hätä ja Michelin tähdet

Noin miljardi ihmistä näkee maapalolla nälkää ja toisella miljardilla päivittäinen ruoka on kovan ponnistelun takana. Kyse ei ole siitä, etteikö pallollamme olisi riittävästi ruokaa, vaan siitä että ruoan jakelu ongelmat koetaan liian suuriksi. Kansainväliset ruoan raaka-aineiden ja valmisruoan kuljetusyritykset katsovat jakelukustannusten nousevan niin suuriksi, että kannattavuus jää liian alhaiseksi ruoan toimittamisessa pallomme joka kolkkaan. Tässä on tietenkin huomattava, että monet alueet ovat omavaraisia perusraaka-aineissa.

Suomi sai äskettäin asianomaisilta tarkastajilta seitsemän Michelin-tähden ravintolaa. Onnittelut henkilökunnalle ja omistajille ja erityisesti siitä, että ruoan laatu ja maku todettiin hyväksi.

Ei ole ravintoloiden vika, että ruoan makua ja ravintolan ilmettä palkitaan arvokkaalla tunnustuksella. Kun katsoo yhtä aikaa nälän hätää ja ruoan maku kilpailua, jokin voi särähtää päässä ja liikauttaa moraalikompassia. Tällainen liikahdus voi jäädä tapatumatta niillä, jotka koko elämänsä ajan ovat saanet riittävästi kunnollista ja hyvältä maistuvaa ruokaa. Heitä ei voi paheksua mitenkään. Mutta niillä, jotka ovat kärsineet ruoan puutetta, kompassi neula voi vähän tärähtää. Se tulee hyvin syvältä aivo-osien pohjakerroksista, joissa mieli hyvin harvoin käy.

Mutta kompassineula pistää mieleen kuin oka hetkellä, kun ruoan laadusta kilpaillaan. Valta osa ihmisistä ajattelee, että tuollainen pistely pääkopassa on vain keino kohottautua muita paremmaksi aivan, kuin kehonsa turhan takia täyteen lihaksia pumppaavilla. Ruokien maun paremmuus järjestykseen asettaminen lienee samakaltaista vaaratonta puuhaa, kuin viinien maun ja koostumuksen arviointi. Päivän selvää on, että sekä viinissä että ruoassa on suhteellisen helppo erottaa hyvä ja paha kuten ihmisissäkin. Sekin on selvää, ettei kilpailu mitenkään pahenna ruoan jakelun ja saatavuuden ongelmia. Kun pitää Mishelin-tähtiä leikkinä, niin ei kilpailussa niin väliä ole.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *