Tapa, jolla Koskelan murhat tehtiin, ylittää normi ihmisen mielikuvituksen rajat. Pojat saivat kaikki noin 10 vuoden vankeusrangaistuksen. Tuomioissa tulee huomata, että pojat kärsivät nuorina rikoksentekijöinä vain kolmanneksen rangaistuksestaan Ja jos pojat käyttäytyvät hyvin, laitoksessa istumisaika voi olla vieläkin lyhyempi.
Päivän HS ihmetteli, mihin laitokseen pojat sijoitetaan. Hyvä
kysymys. Tässä yhteydessä pitää myös pohtia, millaiset pakolliset kuntoutumisohjelmat
poikien on suoritettava. Tuntuu kornilta sanoa, ettei vankeusaika laitoksessa paranna
ketään, vaan se sanojasta riippuen on kosto, hyvitys, opetus, jne. Ikävimmissä
tapauksissa saman henkisten porukoiden kanssa hengaaminen parantaa kyvykkyyttä
rikoksiin.
Koskelan poikien ollessa ensikertalaisia ja nippanappa yli 16-vuotiaita
HS:n pääkirjoituksen huoli on otettava vakavasti. Mihin pojat pitäisi sijoittaa?
Meillä oli muutama kymmenen vuotta sitten Keravan nuorisovankila, jossa tämän
kaltaiset suorittivat rangaistustaan. Vankeinhoitolaitoksen johto kuitenkin
katsoi, ettei tällaiselle yksikölle ole tarvetta. Päätökseen on suhtauduttava
ymmärryksellä, koska Kerava pikkuhilaa liukui opettamaan pahantekoa samanikäisten
monikertalaisten mentoroimana. Kerava muodostui hedelmälliseksi maaksi uusien
ensikertalaisten kasvattamiseksi rikollisuuteen.
Koskelan poikien sijoittamiseen suorittamaan rangaistustaan
ei ole helppoa ratkaisua. Koska tällaisiin rikoksiin syyllistyneitä nuoria on vähän,
yhtenä vaihtoehtona voitaisiin harkita heidän sijoittamista erilleen toisistaan
ja muista rikollisista lapsettomiin tai aikuislapsisiin perheisiin maalle.
Tällaista konseptia ei tyhjästä tempaista. Tämä edellyttää toimintatapaa, jossa
sovitaan, miten ainakin sijoittava perhe, vankeinhoitolaitos, sosiaalitoimi,
kyseinen, järjestöt ja kunta toimivat omilla tonteillaan koordinoidusti yhteen.
Tavoitteena olisi, että vapautuessaan pojalla olisi mahdollisuus elää normi
nuoren elämää. Tämä on vaikeaa, muttei mahdotonta.
Kommentit
Lähetä kommentti