Siirry pääsisältöön


2664. Kun pääministeri oli mannerten välinen nahjus

Media pohtii ja arvuuttelee vilkkaasti Saksan vaalituloksen poliittisia seurauksia. Vaalit voitti täpärästi sosiaalidemokraattien Olaf Scholz. CDU:n Armin Laschet sai 1,6 prosenttiyksikköä vähemmän ääniä.

Saksaa nöyryytettiin sen hävittyä hyökkäyssodassa muuta maailmaa vastaan. Nöyryytys oli näennäinen, sillä koulutetuilla natsijohtajilla ja tiedemiehillä oli kova kysyntä sekä itäblogissa että lännessä. Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Britannia ja Ranska tavoittelivat kilvan natsiupseereita tiedustelu palvelutehtäviin riippumatta siitä, olivatko miehet osallistuneet juutalaisten kansanmurhan vai ei. Hyvänä esimerkkinä älymystöstä oli ydinfyysikko Braun, joka pikakiidättäminen Yhdysvaltoihin jatkokehittelemään ydin pommia. Katolinen kirkko toimi natsien emäsuojelijana kyyditen heitä Etelä-Amerikan maihin

Churchillin kostopommituksien seurauksena Dresdeniin kaupungin historiallinen ja kaunis katedraali tuhoutui maan tasalle tuhansien ihmisten tempautuessa ilmavirran muka sanan mukaisesti taivaaseen. Muutamassa vuodessa katedraali oli jälleen rakennettu täysin ennalleen. Willy Brandtin kansleri aikana maan saatiin kukoistamaan.

Tämä osoittaa Saksan elinvoimaisuuden. Ei ole syytä epäillä, että valittiinpa kumpi tahansa ehdokkaista maan valtava teollisuus tuotanto kasvaa ja laajenee hyvänä esimerkkinä sähkö autojen tuottaminen.

Meillä kokoomuksen Orpon joka viides sana on kilpailukyky. Se on kuitenkin minimaalisen vähän riippuvainen palkkataso erioista pohjoismaiden ja teollisten EU-maiden välillä.  Orponkin pitäisi ottaa työkalupakkiinsa kokonaistuottavuuden kasvun nostaminen. Tämä on yritysten vastuulla. Valtio vastaa toimintaedellytyksistä. Tosi asia kansantalouden parantamisessa on uusien innovaation syntyminen tärkeys. Valtio vastaa pätevän työvoiman koulutuksesta ja yritykset innovatiivista tuotteista.

Esitetty lyhyt katsaus Saksan lähimenneisyyteen osoittaa, että valittiinpa Scholz tai Laschet, Saksa pysyy ja kehittyy elinvoimaisena maana.

Kansleri valinnassa kyse on vallasta.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *