Orpon hallitus lupasi selättää valtion velan kasvun hallituskauden loppuun mennessä. Suomen bruttokansatuote on nyt noin 230 miljardia euroa. Suomen valtion budjetti tänä vuonna on noin 90 miljardia euroa. Nyt velkaa on noin 170 miljardia euroa. Miten nyt mennään eteenpäin? No katsotaan taivaan rannalle uuden sarastuksen nousun toivossa, ja otetaan budjettiesityksen mukaan uutta velkaa noin 13 miljardia euroa eli 18 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä pitäisi tehdä piinasta pääsemiseksi. Riittävästi uutta velkaa otattamalla asia hoituisi nätisti, mutta raja se on köyhänkin syömisellä. Vyötä pitää kiristää. Ottamalla huomioon suorat ja verohelpotusten kautta saadut yritystuet suma kohoaa noin kahteen miljardiin euroon. Maatalouden tuet ovat vielä erikseen. Seillä on varaa leikata. Suomalisten luottamus toisiin ihmisiin ja jopa yrityksiin ja julkiseen sektoriin kansainvälisesti on korkealla. Tämä on hieno juttu. Tämä kaikki lisää koheesiota ja yhdessä selviämisen eetosta ja...

Jälkiviisaiden yliopistomies pomppasi ylös karjaisten, ettei väärennetyn gradun vuoksi kenenkään tarvitse hirttäytyä, sillä jos näin olisi Hietaniemen hautausmaalla olisi oma osasto sankariopiskelijoille. Hän käski seuruetta puhua hiljempaa, sillä jos oikeuskansleri kuulisi sanakaan gradunväärentäjistä, koko historianlaitos olisi kohta historiaa ja hän sen mukana väärennöskirjatutkija. Yliopistomiehen mukaan Haukiputaan haudankaivajan ehdotus kuljettaa tulevaa pikaraidetta pitkin Kauniaisissa ja Espoossa kiehuvaa köyhiä sortavaa ajatustoimintaa Jäämeren rantaan jäähtymään on niin kannatettava, että hän ottaa sen Consistor Minuiminin käsittelyyn. Yliopiston rehtori voi kyllä tämän takia poliisilla vangituttaa koko Jälkiviisaat seurueen, mutta eräs seurueen opetuslapsista Kakolassa istuneena tiesi, miten sitoa hylättyjen gradujen sivuista köyden pelastukseen. Äkkiä studion verhot vetäisin sivuun monenlaisten ruoka- ja viinikärryjen tulvahtaessa kameroiden keilaan. Kalmankalpeaksi valahta...

Jälkipörssiläiset löivät ylävitosia työllisyys tavoitteiden saavuttamisesta. Pursiaisen lätsän alta kyllä pursusi epoluulon aaltoja prosenttilukuja kohtaan sillä, miten lasketaan täytettyjen työpaikkojen osuus tarjolla olevista. Gorschow oli sanomaisillaan, että luvut kerrotaan keskenään, mutta perääntyi hiljaiseksi, kun muisti prosenttilaskun olevan Hankkenin vaikein kurssin. Hän ei viitsinyt edes muistella sitä tenttiä, vaikka se on ratkaissut monen ekonomistin kohtalon. Pursiainen valisti, että 17 prosenttia yrityksistä on vaihtanut toimialaa. Vesala istui ankarasti pohtimassa, kuinka monta ei ole vaihtanut. Vähennettiinkö 17 tuhannesta vai oli se päinvastoin. Niinpä Vesala jäi kuulolle aprikoiden, mitä viisaan tuntuinen Pursiainen sanoo. Vesala kyllä epäilytti Pursiaisen viisaus. Mies piti lätsää vain peittääkseen ajatustensa pöllyämisen pitkin studion seiniä. Lopulta Vesala sanoi, että alaa vaihtamattomien yritysten määrä saadaan vähentämällä sadasta seitsemäntoista. Paljonko se o...

Kokoomuksen  Orpo vaati, että poliisien pitää tulla sutena paikalle, kun jotain tapahtuu. Tapahtumia noin 2000000 vuodessa, toteaa tilastollinen vuosikirja. Kukaan, vaikka olisi kuinka taistolainen, ei voi edes sipistä, ettei suorituskykyistä poliisia tarvittaisi. Vuonna1974 konsultoin ensimmäisen kerran poliisihallintoa ja viimeinen koulutustilaisuus oli Tallukassa 1980-luvun alussa. Summa summarum poliisin johto komisariosta ylijohtajaan saakka vaikutti pätevältä ja varmaan vaikuttaa nytkin. Muutama mätä muna mahtuu mihin tahansa suuren johtaja joukkoon. Jo silloin ymmärrettiin ennalta estävän toiminnan merkitys. Näiden hyvien asioiden rinnalla kulkee vuosikymmenestä toiseen kirkas hymni ennen kehysriihessä, kuinka vähän poliisi saa resursseja budjetissa. Poliisijohtajien mielestä määrärahat laskevat hirvittävällä vauhdilla alaspäin. Novellin juoneen kuluu myös saman aikainen kokoomuksen puheenjohtajan huuto julkisuuteen, että lisää valuttaa henkilöitä poliiseille. Tämän ...

Eilinen A-studion istunto osoitti taas kyntensä työmarkkinajohtajien puheiden pyörimisestä samalla radalla samalla nopeudella koskaan kohtaamatta. Toinen on joko puolikierrosta jäljessä tai edellä riippuen kumpi puhuu ensin. Häkämiehen toisti mantraa perhevapaauudistuksen ja työttömyysturvan leikkaamisen puolesta. Eloranta taas luennoi osa-aikaisten ja osatyökykyisten työllistämisen sekä työvoimapalvelujen räätälöinnin puolesta. Koska nämä helvetiliset työmarkkina säkeet toistuvat vuodesta vuoteen riippumatta kulloisten työmarkkinaherrojen nimistä, säkeiden täytyy olla peräisin kummankin osapuolen pyhistä kirjoista. Näiden kirjojen haltijoiden nyökyttely työmarkkinalinnakkeiden muurien juurella soisi löytävän uuden nyökyttely kohteen. Kas kummaa, se on selän takana ja jopa opiskelijoiden tiedossa. Sitä ovat myös yliopistot ja tutkimuslaitokset syöttäneet kaikelle kansalle. Se on tietenkin innovatiivisuus, sen kasvattaminen ja hyväksikäytön virittäminen elinvoimaisuudeksi eli lisää ...

Viimeviikkojen keskusteluja ovat hallinneet epäilyt Suomen kuulumisesta Pohjoismaihin heikon taloudellisen tilan takia.   Agendalla ovat olleet myös vakiaiheet väestön ikääntyminen ja työvoimapula. Vähemmälle on jäänyt tutkimus PK-sektorin haluttomuudesta kansainvälistyä nykyisestään. Se on vaikea kysymys sektorin laajan kirjon vuoksi. Koot vaihtelevat yhden henkilön ja satojen yritysten välillä. Pienimmistä 36 prosenttia ei halua laajentaa ulkomaille.   Tämä on katastrofisen suuri määrä, jos katsotaan reaalitalouden näkökulmasta, mutta on ymmärrettävää, kun omistajasuku haluaa säilyttää vakaan ympäristön ja tyytyy pelkkään hyvään toimeen tuloon. Ekologisesti tämä on jopa kannatettavaa. PK yritysten ”vastuulle” on aina sälytetty nimenomaan työllistäminen. Sellutehtailla työllistäminen näkyy vain rakennusvaiheessa. KTM:n masinoima Team Finland operoi niiden yritysten kanssa, joilla on jo näkymiä ja kykyjä kansainvälistymiseen, mutta lopullisia askeleita ei ole vielä tehty...

Viimeviikkojen pohdinnat Suomen menestymisestä ovat hallinneet keskustelut mm. VM:n raportin kysymyksestä Suomen kyseenalaisesta kuulumisesta Pohjoismaihin heikon taloudellisen tilan takia ja väestön ikääntymisestä ja työvoimapulasta. Vähemmälle on jäänyt tutkimus PKT-sektorin haluttomuudesta kansainvälistyä nykyisestään. Vain 36prosenttia oli tähän halukkaita. Tämä on katastrofisen pieni määrä noin 300000 PKT yrityksestä. Näiden yritysten ”vastuulla” on nimenomaan työllistäminen. Sellutehtailla työllistäminen näkyy vain rakennusvaiheessa. KTM:n masinoima yritysten kansainvälistämistiimi pitää panna uuteen asentoon. Sen pitää jalkautua yrityksiin julistamaan kansainvälistymisen tuomia mahdollisuuksia. Suomen markkinointia lapsi- ja kouluystävällisenä maana on jatkettava ja ulkomaalaiset meillä opiskelevat on saatava jäämään maahamme juuri tähän vedoten. Näitä jyviä on jauhettu pitkään. Nyt pitää toimia.

     Yhdysvaltalainen Robert Reich esitti 2007 kirjassaan, että politiikan ja suurteollisuuden johtajien ote talouden kehityksestä on siirtynyt osakkeiden omistajille. Tätä selittää maan valjastaminen 1940-luvulla valtavaan sotateollisuuteen ja sen jälkeisellä siirtymisellä osakasvetoiseen järjestelmään. Tomas Piketty tuki Reichin käsitystä kirjassaan 2014 Pääoma 2000-luvulla väittäessään, että suurin syy eriarvoisuuden kasvamiseen on pääomatulojen suhteellisen osuuden kasvaminen palkkatuloista. Esko Ahon hallitus aloitti meillä tämän kehityksen, mistä Sipilä jatkoi.      Maapallon väkiluku on kaksinkertaistunut 50 vuodessa ja, jos naiset saisivat päättää, ihmisiä syntyisi 40 prosenttia vähemmän kuin nyt. Ilmastokaasut ovat lisääntyneet päinvastaisesta tavoitteesta huolimatta ja viisi viimeisintä vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä.      Globaaliin kehityskulkuun Suomen vaikuttamismahdollisuudet ovat verraten pienet etenkin, jos...

     Toimittajat eivät poliittisissa tenteissä tee useinkaan jatkokysymyksiä, vaan tyytyvät, mitä poliitikko sanoo ja siirtyvät seuraavaan aiheeseen tai jättävät olennainen kysymättä. Tämä koskee lähes jokaista toimittajaa     Toisaalta myös poliitikot eduskuntakeskusteluissa eivät vasta argumentoi kokoomuksen toistamaa pääväittämää, että vain yritystoiminnan ja työllisyyden kautta tulee hyvinvointia. Tähän voisi vasemmista sanoa, että tieteeseen, koulutukseen ja innovaation panostamin luo uusia työpaikkaoja ja näiden kautta tulee pysyvää hyvinvointia.      Esimerkkinä käynee 17.11.Ykkösaamun ohjelmassa Ylen toimittaja Raution haastatteluhetki valtiovarainministeri Orpon kanssa. Toimittaja totesi SDP:n Rinteen esittäneen varjobudjettiesittelyssä eduskunnassa, että veropohjaa tulisi laajentaa mm pankki- ja finanssi sektoriin. Rinne oli jatkanut, että   SDP satsaa koulutukseen 900 miljoonaa euroa ja vaikeasti työllistettäviin. Rinne oli...

Sipilä aloitti hallituksensa johtamisen reformin heti hallitusohjelmaa muodostaessaan. Sipilän olisi pitänyt tietää, että muutoksessa eivät tahto, julkistukset ja suuret eleet auta. Hän laati suurilla eleillä janakaavioita, prosessikuvauksia ja analyysejä niin, että hallinnon johtamista paremmin tuntevaa epäilytti suuresti. Puoluesihteeri Laaninen puheet enennen näkemättömästä taidonnäytöstä vain lisäsivät Sipilän johtamistaitoon kohdistuvia odotuksia. Hallitusohjelmastakin piti tulla parin liuskan strategien spotti ja hallituksen työskentelystä innovaatiokylpylä ja sen istunnosta rento kahvittelu.     Kaikki meni pieleen. Ohjelma on 100-sivuinen, valmistelevat rennot kokoukset muuttuivat ministeriöiden salojen kähmintöihin ja suuri yhteisen työskentelytila korvautui entisillä vanhoilla neljä metriä korkeilla huoneilla.      Syy epäonnistumiseen oli johtamisen lähtötilan heikko tajuaminen ja poliittisen johtamisen lainalaisuuksien ymmärtämättömyys sekä perustu...

     Muiden muassa Juhana Vartiainen on viime aikoina lukuisissa kannanotoissaan (twitter, A-Studio 29.11.) tuonut esille sen, että Suomen rakenteellinen työttömyys on noin 220000 henkilöä ja että potentiaalien työvoimareservi on noin 40000 henkilöä, siis niiden määrä, jotka on työllistettävissä (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005454334.html). Ay-väki on Antti Rinteen johdolla tämän ponnekkaasti kiistänyt mm twitterissä. Eilen A-talkissa Paola Suhonen viittasi jäälleen kymmenien tuhansien suuruisen vaikeasti työllistettävien joukkoon (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/235683-juhana-vartiainen-vastaa-antti-rinteelle-taman-takia-tyovoimareservi-vain-40-000 ).      Tämä epämääräisyys siitä, kuinka paljon miellä on työttömiä, työttömän nimikkeellä olevia ja piilotyöttömiä sekä työmarkkinoilta pudonneita herättää vakavan kysymyksen, eikö tosiaan kukaan ole analysoinut tätä harmaata aluetta jäsen suuruutta, vaikka varmuudella se kuuluu jonkun viranomaisen ...

     Torstain TV 1:n a-talkin maahanmuutto-ohjelmassa 24.9. kokoomuksen Ben Zyskowicz käyttäytyi poikkeuksellisen aggressiivisesti turvapaikanhakijoita kohtaan. Sama aggressiivisuus teeman käsittelyssä näkyi myös perjantain 25.9 A-studiossa kansanedustaja Wille Rydmanin esiintymisessä.      Molempien perustelut pakolaisten Suomeen ottamiseen perustuivat ennen kaikkea juridisiin sääntöihin ja niistä johtuvaan pakkoon ottaa maahan turvanpaikanhakijoita. Esiintymisessään he ”ryöstivät” puheenvuoroja, puhuivat päälle eikä ylimielisyyden peittely ollut onnistunutta. Näytti siltä, että heidän piti saada sanottua heti sanottavansa, kun he sitä keksivät.      Liekö Rydmanin kohdalla tähän ollut syynä kansanedustaja Li Andersonin raikas argumentointi maahanmuuton puolesta?          Uusi Suomi-verkkolehdessä 26.9 Hjallis Harkimo oli laskeskellut turvapaikanhakijoiden aiheuttamia kustannuksia. Hän piti nykyistä...

     Talouskamina käy kuuman kuin sulaton kita. Poliitikkojen loitsut sinkoivat ilmaan mustina kekäleinä. Tämä nähtiin eilen mtv3:n vaalipaneelissa. Puoluejohtajat kelaavat edes takaisin talousreseptejään lupaillen kuin tyhjästä 100 tuhansia uusia työpaikkoja. Liikutaan etiikan rajamailla.      Suomeen on syntynyt ainutlaatuinen tilanne maan historiassa. Median ansiosta jo puolet kansasta osaa ulkoa talousliturgian sakramentit. Tästä ulkoluvusta ei voi syyttä kanssa, vaan epäilty on itse susi: taloustiede. Sen ohuita kinttuja ei nyt kuitenkaan ole aikaa murehtia.      Pitääkö nyt ottaa esille fundamentit? Valtion tehtävänä on viime kädessä turvata kansalaistensa elämä ja yhteisöjensä toiminta.      Ministeri Ihalaisen viimeisimmän lausunnon mukaan maassa on 150 tuhatta pitkäaikaistyötöntä, jotka eivät työllisty olkoon taloustilanne mikä tahansa. Kaiken kaikkeaan maassa on noin miljoona ihmistä päivärajojen ja sosi...

     Puut suurenee, paina kaasua, sanoi entinen kartturi kuskille. Katsellessa Yle 1:n parodiaa politiikan suurista lauseista ennen vaaleja puolueiden kaasujalkojen pitääkin olla raskaita. Kilpailukyky, pienyrittäjät, työllisyys, 200 tuhatta työpaikka, nuoret, perheet, vanhukset, jne. hinkuvat etuja, parannuksia ja uudistuksia. Tässä kilpailussa puoluejohtajien imagoarvo näyttää menevän köyhän kansan arvojen ohi.        Päivän HS:ssä Syksy Räsänen toi vastaansanomattomasti esille kilpailun kovuuden huomiosta ja arvotuksesta kahden huippututkijaryhmän kiistellessä gravitaatioaaltojen kuvion syntymisestä. Lopputuloksena oli, että tiede korjaa itse itseään.      Vielä pitempi, 500 vuotta kestävä, ja ankarampi taistelu käytiin Fermat’n suuren lauseen todistamisesta. Lause on yksinkertainen: Ei ole olemassa positiivisia kokonaislukuja a, b ja c joka toteuttavat yhtälön a potenssiin n +b potenssiin n   =   c potenssiin n,...

Pohjolan Voimalla on suuri intressi ja valmius rakentaa   Kollajan allas. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus puoltaa lausunnossaan hanketta. Hankkeen totetutamiselle on myös rationaalisia perusteita runsastuvien tuulivoimaloiden sähkön tuotannon tasaajana. Talvivaaran toiminnan jatkon ollessa epävarmaa siellä on uhattuna tuhannet työpaikat. Dragon Mining Oy:n Kuusamon kaivoshanke on jäissä. Soklin kaivos on epävarmaa ja vaatinee miljardi radan – Mumanskiinko? Koko Pohjois-Suomen kaivosboomi rakoilee. Samaan aikaan Pohjois-Norjan16000 avointa työpaikkaa on osoittautunut ankaksi. Kuusi sataa paikka on, mutta niihin vaaditan kielitaitoa, ruotsi, norja, tanska. Suomalaisten pääsy käsiksi arktisten alueiden kaasu-, öljy-, terminaali- ja infrahankkeisiin on   kiven ja tuskan takana. Matkailu on kehittyvä bisnesalue, muttei senkään rahkeet kaikkeen ulotu. Vaikka Kollaja rakentaminen edellyttää koskien suojelulain muuttamista ja vapaamielistä tulkintaa Natura 2000 suojelun rajoit...