2141. Kolmen sadan tuhannen työttömän anatomia

     Muiden muassa Juhana Vartiainen on viime aikoina lukuisissa kannanotoissaan (twitter, A-Studio 29.11.) tuonut esille sen, että Suomen rakenteellinen työttömyys on noin 220000 henkilöä ja että potentiaalien työvoimareservi on noin 40000 henkilöä, siis niiden määrä, jotka on työllistettävissä (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005454334.html). Ay-väki on Antti Rinteen johdolla tämän ponnekkaasti kiistänyt mm twitterissä. Eilen A-talkissa Paola Suhonen viittasi jäälleen kymmenien tuhansien suuruisen vaikeasti työllistettävien joukkoon (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/235683-juhana-vartiainen-vastaa-antti-rinteelle-taman-takia-tyovoimareservi-vain-40-000).

     Tämä epämääräisyys siitä, kuinka paljon miellä on työttömiä, työttömän nimikkeellä olevia ja piilotyöttömiä sekä työmarkkinoilta pudonneita herättää vakavan kysymyksen, eikö tosiaan kukaan ole analysoinut tätä harmaata aluetta jäsen suuruutta, vaikka varmuudella se kuuluu jonkun viranomaisen virkatyöhön. TEM on vakava pääepäilty ja tilastokeskus toinen.

     Ilmiöhän on tyypillinen sisään virtaus-, säilöntä- ja ulosvirtausongelma. Aikoinaan tämä ongelma vankeinhoidossa ratkaistiin niin, vankivirta pysäytettiin sisään ja ulos päiväksi ja tänä aikana kirjattiin kaikkien niiden vankien relevantit tiedot, jotka sinä päivänä olivat vankilassa. Näin saatiin selville sukupuoli, tuomiolaji,  kertaisuus, koulutus, terveys, arvio kuntoutuksesta, jne. Työttömiä ei voi tienkään voi verrata vankeihin, vain tilastometodeja.

    Jos työvoima-alan tietojärjestelmät eivät nyt ole niin kehittyneitä, että ne pystyvät tuottamaan monipuolista kuvaa jatkuvassa kierotilassa olevasta työttömien populaatiosta, se on valitettavaa. Jos asia olisi kunnassa, viikoittain tiedettäisiin, miten populaatio on muuttunut, mitä ovat hallitsevia trendejä ja mitkä heikkeneviä sekä paljon muuta. Sanomatta on selvää, että tällöin ei tarvitsi puhua noin 40000 ja 250000 joukoista pystymättä sanomaan muuta kuin, että meillä työttömät ovat jakautuneet hyvään ja huonoon ryhmään.

   Jos meillä olisi mainittu tietojärjestelmä kunnossa, meillä olisi paljon paremmat mahdollisuudet yksilöllisten tapaamisten lisäksi suunnitella ja toteuttaa alueellisesti suunnattuja yksilöllisesti suunniteltuja toimenpiteitä tiedostetuille työttömien ryhmille.

PS: Jos meillä tällainen toimiva ict-järjestelmä on, antakaa tietojen vaan tulla  julkisuuteen.