Siirry pääsisältöön

2146. Nuorten elämän kohtalon viikko

     Kun vauva mene ensimmäistä kertaa neuvolaan, se on alku hänen yhteiselolle yhteiskunnan kanssa, yleensä myönteisissä ja ystävällisissä merkeissä. Hänen kasvamisensa kehittyessä yhteiselon sisällöt ja muodot vaihtelevat sen mukaa, kun ikää tule lisää ja mihin hän pyrkii omien ja yhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien rajoissa. Yleensä tavalla tai toisella yhteiselo jatkuu koko nuoruuden ajan muuttuen täysi-ikäisenä tavallisen kansalaisen asemaksi yhteiskunnassa. Muodollinen asema on muuttunut, mutta usein kyvyt laahaavat jäljessä.
     Monille nuorille on osoittautunut vaaran paikaksi, jos hän ei suorita peruskoulua loppuun ja ammattikoulu ei suju tai se tule vietyä loppuun vailla motivaatiota huonolla todistuksella.

Nuori ei huomaa itse, että hän on liukumassa pois yhteiskunnan positiivisesta holhouksesta. Kukaan ei enää kysy eikä tule kysymään, miksi matikan tehtävät on suorittamatta tai mikset tullut harjoituksiin tai miten sinulla yleensä menee jne.
     Nuori on huomaamattaan siirtynyt yhteiskunnan jäseneksi, jossa itse on vastattava itsestään. Tämä hetki on monelle vaaran paikka ja  tähän asti alamaissa kulkeneelle nuorelle ja voi se olla sitä, vaikka  koulu olisi mennyt hyvin.
     Itse kävin 14 vuotta koulua ja siihen armeija päälle. Tullessani intistä kotinurkille, tutui tyhjältä. Mitä oikein teen? Se oli dramaattinen tunne, jota en ollut aiemmin kokenut, koska jokin oli aina ohjannut tai sanonut mitä tehdä. Onneksi intin kavereiden innoittamana hain korkeakouluihin ja pääsin.
     Yhteiskunnan pitäisi panostaa näihin syytä tai toisesta koulunsa lopettaneisiin ja omiin kapeisiin ympyröihinsä vajonneisiin nuoriin ihmisiin, etteivät he vain ajelehtisi päivästä toiseen vailla kuinka vaatimatonta päämäärää, kunhan se johtaisi omista kapeista kuvioista ulos.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *