Hyvä tarkastaja asettuu mielikuvassaan vuoren harjanteelle, josta hän tuimasti tarkkailee, mitä reittiä hallinnon muurahaiset kulkevat ja mitä muurahaiset saavat yhdessä aikaan ja mitä kukin muurahainen tekee. Valtiontalouden tarkastusviraston uusi pääjohtaja on kauppatieteiden tohtori Sami Yläoutinen. Hän toiminut valtiovarinministeriön talouspolitiikan koordinaattorina ja VM:n vakausyksikön päällikkönä kansantalousosastolla sekä budjettipäällikkönä vuodesta 2019 lähtien. Tarkastusviraton keskeinen tehtävä on laillisuusvalvonta. Tämä on melko pitkälle rutiininomaista valvontaa siitä, onko lakeja, asetuksia ja ohjeita noudatettu. Viraston tärkein tehtävä on valvoa eri menetelmin, onko virastojen ja laitosten toimita ollut vaikuttavaa, tehokasta ja taloudellista. Näiden tehtäväien menestyksekäs suorittaminen edellyttää vaikuttavuus arviointien laadintaa virastojen toiminnasta ja toimenpiteistä. Vaikuttavuusarviointi on suurta ammattiaitoa vaativaa, koska vaikutukset syntyvät viipeel...

Suomi-areena on yksi vakavasti otettava tapahtuma maamme kesässä, vaikka sen järjestäminen toteutettiin striimaamalla. Sen merkityksellisyyttä korostaa entisen VTV:n pääjohtajan esiintymien siellä. Hän eleistään päätellen on voittaja kaikissa epäselvyyskilpailuissa. Epäiltyä pääjohtajaa viedään paikasta toisen kuin markkinahevosta samalla, kun hän puolustautuu median tehneen hänestä syyllisen. Filippiinien entinen hallitsija F.E.E. Marcos on tehnyt tämä alan ennätyksen ostamalla puolisolleen 3000 kenkäparia joutumatta edes sen kummempaan syytteeseen kuin, että hänet ammuttiin 10 vuotta kenkäparin löytymisen jälkeen. Suomessa tällainen on täysin mahdotonta, vaan täällä edetään kaikissa tapauksissa oikeusvaltion periaatteiden mukaan ja annetaan perustellut tuomiot kohtuu ajassa. Huhut kertovat ent. pääjohtajan toimeksiannosta asianajaja Leppilahden pohtivan kanteen nostamista eduskuntaa vastaan. Hän on jo selvittänyt maita, joissa näin on tehty hyvällä menestyksellä. Muiden muassa Ko...

Massamme tapahtuu harvoin nimitystä valtion virastojen johtotehtäviin ilman julkishallinnon kokemusta. Ennen Tytti Yli-Viikarin nimitystä tällaiset virkamääräykset mahtuvat yhden käden sormiin. Kokemukset eivät ole olleet kovin myönteisiä. Ehkä suurin  ongelma näillä johtajilla on viraston rahojen käyttö omiin tarpeisiin. Näyttöä on. Toisena suurena syynä epäonnistumisiin ilmeisesti on passittavan yrityksen halu päästä nätisti eroon epäpätevästä johtajastaan. Näyttöä on tästäkin. Tullessaan virastoon yritysjohtaja ei useinkaan viitsi tai halua perehtyä, millaisen logistisen järjestelmän virasto muodostaa, puhumattakaan, miten sitä tulisi kehittää. Tämä on tuoreen pääjohtajan suurin haaste, mitä hän ei voi yksin runnoa läpi. Viraston johdolle asiakaskäsite ei aina ole yksiselitteinen, ajatellaanpa vaikka tuomioistuinta. Onko asiakas tuomittava, rikoksen uhrit, uhrin läheiset, surmassa kuolleen omaiset, oikeusvaltio, kansalaiset, lain säätäjät? Yli-Viikarin tapauksessa näyttää,...

Emme tyytyneet istumaan pelkästään karuilla koulunpenkeillä huoneentauluja tuijottelemassa, vaan osallistujien esityksestä valittiin neljä virastoanalyysikohdetta. Ennen valintaa kohteista kerrottiin etukäteen kyseisen viraston johdolle. Analyysiryhmät olivat rahapajaryhmä, työvoimaryhmä, aluepolitiikkaryhmä ja elinkeinoryhmä. Niistä tuli niin kiinteitä ja sisäisesti intensiivisiä, että ne pitivät epävirallisia kokouksiaan jopa vuosikymmenien päästä eri puolilla maailmaa. Olin konsulttina rahapajatyöryhmässä. Sen railakkaassa loppuraportissa esitettiin leimaavan rahapajan rakentamista, mikä oli vastoin valtiovarainministeriön budjettiesitystä. Raportissa nimittäin esitettiin sulasta metallista valmiiseen kiiltävään kolikkoon saakka vasaroivaa pajaa. Työryhmän vieraillessa Outokummun Porin tehtaalla johtaja lupasi vihreän kaksikerroksisen, hieman ränsistyneen edustustilan lounaspöydässä aloittaa kolikkoaihioiden prässäämisen tehtaallaan. Rahapajan loppuraportin 300 kappaleen pa...