Eikö ennen ollut köyhyyttä ja kurjistumista? Kyllä vaan.    Ei tarvitse mennä kuin 50-luvulle, jolloin yhteiskunta oli vielä jyrkästi jakautunut huono-osaisiin ja kerjäläisiin sekä niihin, joilla oli jokapäiväinen leipä turvattu. Jaon jakolinjan muodostivat tilalliset ja ei tilalliset. Maatilojen lapset olivat tukevan hyvin puettuja ja kansakouluruokailussa lisävarusteina heillä oli omat eväät kananmunineen. Työläisten, maatyöläisten, metsätyömiesten, sekatyöläisten ja joutomiesten ja –yksihuoltajanaisten lapset söivät halukkaasti kouluruoan ja talollisten lasten tähteet. Vaatteet olivat joko liian pienet tai suuret ja kuluneet. Se näkyi kauas.  Opettajat antoivat näkyä ja kuulua, kuka oli mistäkin kotoisin. Köyhien sotaleskien lasten tilannetta vieläkin heikommassa asemassa olivat kiertolaisten lapset. Kiertolaiset olivat NL:lle luovutetuilta alueilta tulleiden tilattomia. Kunta pyrki heitä sijoittaman vahoiksi tulleisiin hylättyihin ränsistyneisiin asumuksiin. Toisaalta...

Nyt Orpon hallitusohjelma näyttää todellisen luonteensa köyhien ihmisten kahden vuoden röykytyksen jälkeen. Silmät avautuvat niillekin, jotka oikeisto Orpoon vielä vähän luottivat miehen sanoessa, että kaikista pidetään huolta. Tuntemani työtön yksinhuoltajaäiti ei tule toimeen, jollei äidin äiti kävisi joka aamu laittamassa kaksi kouluikäistä aamulla kouluun äidin mentyä jo kuudeksi siivoamaan lähikaupan lattiaa ja panemassa hyllystöä järjestykseen. Aviomiehen työttömyyspäiväraha on muuttunut pelkäksi köyhäinavuksi.   Kymmenvuotiaan pojan pyörön rengas on hajalla (harjoitettu, runko väännetty) ja ei ole varaa ostaa uutta. Pääruoka on kuluruoka. Ilalla syödään voileipää ja maitoa. Näin tapahtuu Orpon Suomessa kaikista huolehtimisesta samalla kun toiset istuvat kultaisissa tuoleissaan odottelemassa, milloin listaamattomien yritysten osingon kilahtavat kultaisiin lippaisiin.

    Eikö ennen ollut köyhyyttä ja kurjistumista? Kyllä vaan.    Ei tarvitse mennä kuin 50-luvulle, jolloin yhteiskunta oli vielä jyrkästi jakautunut huono-osaisiin ja niihin, joilla oli jokapäiväinen leipä turvattu. Jaon jakolinjan muodostivat tilalliset ja ei tilalliset.       Maatilojen lapset olivat tukevan hyvin puettuja ja kansakouluruokailussa lisävarusteina heillä oli omat eväät. Työläisten, maatyöläisten, metsätyömiesten, sekatyöläisten ja joutomiesten ja –naisten lapset söivät halukkaasti kouluruoan ja talollisten lasten tähteet. Vaatteet olivat joko liian pienet tai suuret ja kuluneet. Se näkyi kauas.       Opettajat antoivat näkyä ja kuulua, kuka oli mistäkin kotoisin. Köyhien sotaleskien lasten tilannetta vieläkin heikommassa asemassa olivat kiertolaisten lapset. Kiertolaiset olivat NL:lle luovutetuilta alueilta tulleiden tilattomia. Kunta pyrki heitä sijoittaman vahoiksi tulleisiin hylättyihin ränsistyneisiin asumu...

      Eikö nyt ole köyhyyttä ja kurjistumista? Kyllä vaan.    Ei tarvitse mennä kuin 50-luvulle, jolloin yhteiskunta oli vielä jyrkästi jakautunut huono-osaisiin ja niihin, joilla oli jokapäiväinen leipä turvattu. Jaon jakolinjan muodostivat tilalliset ja ei tilalliset.       Maatilojen lapset olivat tukevan hyvin puettuja ja kansakouluruokailussa lisävarusteina heillä oli omat eväät. Työläisten, maatyöläisten, metsätyömiesten, sekatyöläisten ja joutomiesten ja –naisten lapset söivät halukkaasti kouluruoan ja talollisten lasten tähteet. Vaatteet olivat joko liian pienet tai suuret ja kuluneet. Se näkyi kauas.       Opettajat antoivat näkyä ja kuulua, kuka oli mistäkin kotoisin. Köyhien sotaleskien lasten tilannetta vieläkin heikommassa asemassa olivat kiertolaisten lapset. Kiertolaiset olivat NL:lle luovutetuilta alueilta tulleiden tilattomia. Kunta pyrki heitä sijoittaman vahoiksi tulleisiin hylättyihin ränsistyneisiin as...

    Poliittisilla nimityksillä ei tarkoituskaan pyrkiä parempaan hallintoon, vaan etujen jakamiseen ja kaveriporukan palkitsemiseen, tapaus Harkimo ( http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005113687.html      Nämä poliittisen johdon käyttäytymiset ja lehmänkauppapäätökset oman puoleen ja jäsenten edun ajamiseksi syövät entisestään virkamiesten motivaatiota kehittää hallintoa tehokkaaksi. Poliitikkojen utopistiset puheet sotella saavutettavista kolmen miljardin säästöistä turruttavat lopullisesti pätevät virkamiehet kaikista omaehtoisista ponnisteluista paremman hallinnon puolesta.   Mihin me tarvitaan 20 hyvinvointialuetta?       Räikein esimerkki palvelu- ja  tehokkuusvaatimukseen vastaamiseen  on Kelan 300 tuhannen hädässä olevien ihmisten jono sosiaaliturvan saamisessa. Entinen päähohtaja   Elli Aaltonen kasvot loistaen hymystä ja maneereista ilmoitti a-studiossa, että jono on tervetullut shokki Kelalle...

En kerro tätä itseni tähden (Sinuhe), vaan Orpon leikkausten tähden. Viimeistään eilisen A-talk ohjelman jälkeen näyttää siltä. että Orpon kumppaneineen ongelmien ratkaisujen sijasta pitäisi keskittyä enemmän ratkaisujen ongelmiin. Se miten leikkaukset kohdistuvat vähäväkisiin ei mitenkään edes kuvitelmissa tule konkreettiseksi esille niille, jotka eivät ole kokeneet ahdinkoa toimeentulossa. Jos on joutunut menemään kouluun paikatuissa ja kuluneissa vaatteissa ruoan ollessa yksitoikkoista puuroa ja leipää, tietää mitä puute jokapäiväisessä arjessa on. Se ei siis ole hetkellistä, vaan joka aamu herätessä on edessä niukan elämän todellisuus. Orpon jatkuva kaanon valtion velasta ja btk:n kasvusta osoittaa, kuinka onttoa on näkemys, ettei vaihtoehtoja ole. Esimerkiksi yritystukien roima leikkaus ja valtion omaisuuden järkevä myynti sekä yritysten ulkomaille pakenevien voittojen verotus toisivat miljardi luokan tulot valtiolle. Se, että niukka enemmistö nyt hyväksyy leikkaukset, ei kerro si...

Yritystukia maksetaan lähdes puolitoista miljardia euroa, kun otetaan huomioon suuryrityksille maksettava turha piilotuki.   Tämä rinnalla runsaan miljardin euron sosiaaliturvatuki eri muodoissaan, on vaikututtavuudeltaan aivan eri luokkaa, kuin Storå Ensojen miljardituet. Edellisessä on kyse köyhien ihmisen elinehdoista, jälkimmäisessä kyse on torta på tortan rikkaille. Kun on kuunnellut aiheen eduskuntakeskustelua, ei voi tulla muuhun tulokseen, kuin kokoomus poraa vimmatusti terä puneisena reikiä ihmisten turvaverkkoihin välillä vilkaisten, onko reikiä jo tarpeeksi ajamaan pudokkaita takaisin töihin tai kurjuuteen. Vielä viimeiset vähäosaiset köyhät rimpuilevat alapaulaoissa, mutta on vain ajan kysymys, milloin he putoavat kannusteloukkujen pohjanpahnoille. Sieltä heitä ei nosta ennen, kuin maassa on EK:sta vapaa uusi hallitus.

Hitaat käännepisteet ovat varallisia, ja ehkä juuri siksi antikin kreikkalaiset kutsuiva niitä peripetiaksi. Monet merkit viittaavat Suomen siirtyneen jo huonoon tulevaisuuteen viittaavaan peripetian linjalle. Teollisuutemme tuotannon volyymin alavireys ei vielä yksin riitä ennustamaan taantumaa kummempaa. Kun se saa kaverikseen asuntotuotannon tyrehtymisen ja asuntokaupan pitkittyneen alamäen, se rassaa hallituksen kurilinjan siivittämänä kotitalouksien arkiostosten volyymiä. Kasan köyhtymistä lisää korkotason nousu, joka   alkaa vaikuttaa niin piinaavalta, että nuoret pyristelevät eroon suurista kohtuuttomasti kukkaroa purevista korko menoista joko neuvottelemalla pankin kanssa tai panemalla kaiken all in esimerkiksi kääntymällä vanhempiensa puoleen taikka viimeisenä keinona jo tehdyistä kaupoista irti pyristelemällä. Tämä keskellä tiukoille joutumista pahentaa hallituksen leikkaukset vähätuloisilta. Päiväraha- ja asumustukileikkaukset pukkaavat rivakkaa alamäkikyytiä monelle per...

     Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 900 000 henkilö, joita uhkaa totaalinen köyhyys, minkä raja on 1300 euroa kuukaudessa. Täysin köyhiä ilman tuloja olevia on 30 000. Luku on pienentynyt koko vuosituhannen. Vuosikymmenen alun laskun jälkeen etenkin lapsiperheissä köyhyys on alkanut uudelleen yleistyä. Pienituloisten toimeentuloa vaikeuttivat pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella 2015–2018 perusturva- etuuksien leikkaukset ja indeksijäädytykset.      Arkielämässä köyhyys ilmenee monella tavalla. Sen tunnusmerkkejä ovat mm tulojen ja riittävän tasokkaan asumisen mahdollistavien resurssien puute. Usein tähän yhdistyvät nälkä ja aliravitsemus, huono terveys, puutteelliset tai kokonaan puuttuvat koulutusmahdollisuudet. Seurauksina voivat olla kasvanut todennäköisyys kuolla sairauksiin ja siitä johtuva alhainen eliniänodote. Lisäriskeinä tällöin ovat kodittomuus tai puutteellinen asumus, terveydelle vaarallinen ympäristö ja syrjäytyminen...

     Yhdysvaltalainen Robert Reich esitti 2007 kirjassaan, että politiikan ja suurteollisuuden johtajien ote talouden kehityksestä on siirtynyt osakkeiden omistajille. Tätä selittää maan valjastaminen 1940-luvulla valtavaan sotateollisuuteen ja sen jälkeisellä siirtymisellä osakasvetoiseen järjestelmään. Tomas Piketty tuki Reichin käsitystä kirjassaan 2014 Pääoma 2000-luvulla väittäessään, että suurin syy eriarvoisuuden kasvamiseen on pääomatulojen suhteellisen osuuden kasvaminen palkkatuloista. Esko Ahon hallitus aloitti meillä tämän kehityksen, mistä Sipilä jatkoi.      Maapallon väkiluku on kaksinkertaistunut 50 vuodessa ja, jos naiset saisivat päättää, ihmisiä syntyisi 40 prosenttia vähemmän kuin nyt. Ilmastokaasut ovat lisääntyneet päinvastaisesta tavoitteesta huolimatta ja viisi viimeisintä vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä.      Globaaliin kehityskulkuun Suomen vaikuttamismahdollisuudet ovat verraten pienet etenkin, jos...

     HS:n kirjeenvaihtaja Pekka Nykästä pitää kiittää osuvasta kirjoituksesta Mark Zuckerbergin kuulemisesta Euroopan parlamentissa 22.5.2018 ( https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005685866.html ): ”Mark Zuckerberg hölmölässä”.      Kirjoituksessa kävi selvästi ilmi, kuinka huonosti parlamentaarikot olivat valmistautuneet tenttaamiseen tai kuinka välinpitämättömiä he olivat aihetta kohtaan. Kognitiivinen vinouma näkyi jo parlamentaarikkojen kasvoilla. Kunnon tenttaaminen johtaa aina vain tarkempiin paljastavampiin kysymyksiin, kun niihin vastataan. Esimerkiksi olisi pitänyt tiukasti tentata, mihin facebookin tykkäyksiä käytetään ja kuinka rajattua jostain asiasta samaa mieltä olevia ryhmiä voidaan tunnistaa. Joka tapauksessa sosiaalinen median tiedot tarjoaa valtavan mahdollisuuden ihmisten profilointiin ja eri profiileihin vaikuttamisen. Sama koskee muita some sovellutuksia. Tämä on sosiaalisen median tietojen väärinkäytön yksi paljon kiinnostusta osaksee...

     Köyhyys on hyvä syntipukki moneen asiaan. Se kuulemma on hyvä kasvualusta ääriliikkeille ja nettiraivolle, ylipäätään vihalle. Näin ei kuitenkaan aina ole, sillä köyhillä menee aika elannon etsimiseen eikä niinkään vihanpitoon.      Myös tiedon puutetta esitetään syyksi vihapuheiden nostattamiseen. Sekään ei päde, sillä peruskoulu jakaa tietoa ja myös media on täynnä tietoa. Media tarjoaa kuitenkin vain alustoja, joissa itse kukin voi esittää mielipiteitä ja raivon purkauksia.       Sen sijaan voi käydä päinvastoin. Omasta ääriajattelusta tulee niin keskeinen osaa elämä, että tiedon lisäämisestä huolimatta kaikki muu on toiseutta. Tästä syystä ääriajattelijan kanssa ei voi kunnolla argumentoida.      Tässä yhteydessä pitää huomata, että ääriajattelu on ääriajattelua, jos se suhteutetaan maltillisuuteen, ja ääriajattelu usein jää vain ajatteluksi.      Vihanpidolle otollisen maaperän muodostavat huonot el...

     Eikö ennen ollut köyhyyttä ja kurjistumista? Kyllä vaan.   Ei tarvitse mennä kuin 50-luvulle, jolloin yhteiskunta oli vielä jyrkästi jakautunut huono-osaisiin ja niihin, joilla oli jokapäiväinen leipä turvattu. Jaon jakolinjan muodostivat tilalliset ja ei tilalliset.      Maatilojen lapset olivat tukevan hyvin puettuja ja kansakouluruokailussa lisävarusteina heillä oli omat eväät. Työläisten, maatyöläisten, metsätyömiesten, sekatyöläisten ja joutomiesten ja –naisten lapset söivät halukkaasti kouluruoan ja talollisten lasten tähteet. Vaatteet olivat joko liian pienet tai suuret ja kuluneet. Se näkyi kauas.      Opettajat antoivat näkyä ja kuulua, kuka oli mistäkin kotoisin. Köyhien sotaleskien lasten tilannetta vieläkin heikommassa asemassa olivat kiertolaisten lapset. Kiertolaiset olivat NL:lle luovutetuilta alueilta tulleiden tilattomia. Kunta pyrki heitä sijoittaman vahoiksi tulleisiin hylättyihin ränsistyneisiin asumuksiin. ...

     Pääministeri Sipilän sanotaan olevan tarkka mies rahoistaan. Valitettavasti tämä piirre ei ole periytynyt hänen poliittiseen toimintaansa kun kyseessä on veronmaksajien rahat. Tämän huomatakseen ei tarvitse edes kaivella rahapotteja, joita hän jakaa maataloudelle, milloin suorana tilojen korjaustukina, milloin verohelpotuksina ja bioenergia vöyhötyksinä.      Riittää kun katselee, millaisen kuvan edistämistä Sipilä jatkaa valtion ja kuntien lähes korruptoutuneista toimintatavoista. Fimea on räikeä esimerkki Keskustan hallinnon tehostamistoimenpiteistä ( http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005113049.html ). Poliittisilla nimityksillä ei tarkoituskaan pyrkiä parempaan hallintoon, vaan etujen jakamiseen ja kaveriporukan palkitsemiseen, tapaus Harkimo ( http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005113687.html ).      Nämä poliittisen johdon käyttäytymiset ja lehmänkauppapäätökset oman puoleen ja jäsenten edun ajamiseksi syövät en...

     Hiljaiset, näkymättömät ja pitkä kestoiset pohjavirroissa muhivat muutokset saatavat olla ratkaisevia, mihin suuntaan yhteiskunnan arvoperusta kehittyy ja millaiseksi harjoitettava käytännön politiikka muodostuu. Näitä virtauksia on vaikeaa havaita tunnustelamalla vain päivän pulssia.      Ihmisten toimeen tulemisen näköalasta tekee ikävän sävyisen se, että köyhyyden ja vähäosaisuuden vääntyminen vain kiihtyy (mm. Huono-osaiset, prof.. Juho Saari, 2015). Keskimmäinen yhteiskuntaluokka näyttää putoavan alempien päälle. Tämä tarkoittaa, että epäedullisen väestörakenteen lisäksi, meillä varallisuusrakenne romahtaa alhaalta kasaan samalla laajeten ruohonjuuri tasolle.      Tätä kehitystä ryydittää kolme vakavaa ehkä tarkoituksellistakin kehityspiirrettä.      Ensinäkin peruskoulutusta ollaan uudistamassa sinänsä perustellusti niin, että oppimisessa painottuvat ns. monialaiset kokonaisuudet, teem...

     Köyhyys on hyvä syntipukki moneen asiaan. Se kuulemma on hyvä kasvualusta ääriliikkeille ja nettiraivolle, ylipäätään vihalle. Näin ei kuitenkaan aina ole, sillä köyhillä menee aika elannon etsimiseen eikä niinkään vihanpitoon.      Myös tiedon puutetta esitetään syyksi vihapuheiden nostattamiseen. Sekään ei päde, sillä peruskoulu jakaa tietoa ja myös media on täynnä tieota. Media tarjoaa kuitenkin vain alustoja, joissa itse kukin voi esittää mielipiteitä ja raivon purkauksia.      Sen sijaan voi käydä päinvastoin. Omasta ääriajattelusta tulee niin keskinen osaa elämä, että tiedon lisäämisestä huolimatta kaikki muu on toiseutta. Tästä syystä ääriajattelijan kanssa ei voi kunnolla argumentoida .      Tässä yhteydessä pitää huomata, että ääriajattelu on ääriajattelua, jos se suhteutetaan maltillisuuteen, ja ääriajattelu usein jää vain ajatteluksi.      Vihanpidolle otollisen m...

      Meitä suomalisia on paljon vielä muistamassa välähdyksiä ja tunnusmerkkejä natsiarmeijasta, vaikkei itse osallistunut sotaan. Silloin näkyi ja kuului marsseja ja hakaristilippuja ja oli Signal- lehteä tuvan nurkissa rottien jyrsittävänä. Sen ajan fasismia ei kuitenkaan voi verrata tämän päivän väitettyyn fasismiin.      Jos pitäydytään historioitsija Oulua Silvennoisen määrittelyyn, että fasismi on väkivaltaan valmista kansallismielisyyttä ( http://www.hs.fi/kulttuuri/a1455080203896 ) ollaan liian kapealla pohjalla eikä tiedemiehen tästä pelkistyksestä voida vetää johtopäätöksiä, onko meillä fasistista toimintaa vai ei.      Sen sijaan, onko vastakkain asettelu lisääntynyt vai ei, on toinen kysymys.      Kelan professori Heikki Hiilamo kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosiossa 14.2 muiden muassa näin:       ”Nyt muukalaisvastaisuutta ruokkii se, ettei työ...

     Vain ministerit Stubb ja Mäntylä jäivät keskustelemaan varjobudjeteista pääministeri Sipilän ja varapääministeri Soinin poistuessa salista. Menettelyä, jossa keskeiset ministerit lähtevät aitiosta välittömästi sen jälkeen, kun he ovat esittäneet ylimalkaisen välipitämättömän kommenttinsa esityksistä, oppositio piti oikeutetusti häpeällisinä. Stubbin aliarvioiva kommentti nousi heti aluksi omiin sfääreihinsä hänen pilkattua vasemmiston asiakirjan paperin laatua ja kansisivun kuvaa.      Oli kummallista, että hallitus suhtautui alentavasti ehdotuksiin, vaikka muutaman niistä olisi voinut kuvitella kiinnostavan ainakin pääministeriä kuten demareiden työttömyyspäivärahan käyttäminen 700 euron seteliin työnantajalle henkilön työllistämisestä.      Taas kerran palattiin vaikuttavuusongelmaan. Nyt vuorostaan hallitus tivasi oppositiolta analyyseja.   Se etenkin ihmetteli, mihin perustuu harmaan talouteen torjuntaan ...

    Taide on yhteiskunnalle vaarallista. Tätä osoitti aikoinaan Stalinin loppumaton mielenkiinto kaikenlaisia kulttuurihenkilöitä ja heidän teoksiaan kohtaan. Vasta kolmeanella kuulemalla hän hyväksyi 1941 Sostakovitsin Leningrad sinfonian. Sosatakovitsin jazzin harrastusta Stalin piti rämpytysmusiikina.       Ylen aamu-tv tänään näytti, millaisesta mahdista nyt on kyse, jos kirjallisuus ja teatteri päästetään toimimaan vapaasti autoritäärisessä valtiossa. Onneksi miellä on vapaus, muttei komentovaltiota.      Ohjelmassa kirjailija Hotakainen kertoi uusimman kirjansa esittelyssä ”Henkireikä”, että jokainen suunnittelee tappoa, mutta vain yksi prosentti toteuttaa sen. Hotakaisesta ja muista provosoijista voidaan todeta, että se mitä ihmisten päässä liikkuu, eivät edes heidän kaltaiset pääse käsiksi ja yhden prosentin sijasta tässä yhteydessä pitäisi puhua promillen sadas osista.   Taiteilijoille sallitaan tällainen kärjistys. ...

        Leikkausten kohteina olevien tuskaisuutta lisää vielä se, että työttömyysturvan leikkaukset, nuorisotakuun ja oppisopimuskoulutuksen heikentäminen ja etsivän nuorityön alas ajo antavat hallitukselta vahvan signaalin näiden leikkausten kohteena olevien laiskuudesta. Hallitus on sen jo melkein äänen sanonut.