Siirry pääsisältöön


1903. Kun viha hallitsee elämää


     Köyhyys on hyvä syntipukki moneen asiaan. Se kuulemma on hyvä kasvualusta ääriliikkeille ja nettiraivolle, ylipäätään vihalle. Näin ei kuitenkaan aina ole, sillä köyhillä menee aika elannon etsimiseen eikä niinkään vihanpitoon.

     Myös tiedon puutetta esitetään syyksi vihapuheiden nostattamiseen. Sekään ei päde, sillä peruskoulu jakaa tietoa ja myös media on täynnä tieota. Media tarjoaa kuitenkin vain alustoja, joissa itse kukin voi esittää mielipiteitä ja raivon purkauksia.

     Sen sijaan voi käydä päinvastoin. Omasta ääriajattelusta tulee niin keskinen osaa elämä, että tiedon lisäämisestä huolimatta kaikki muu on toiseutta. Tästä syystä ääriajattelijan kanssa ei voi kunnolla argumentoida.

     Tässä yhteydessä pitää huomata, että ääriajattelu on ääriajattelua, jos se suhteutetaan maltillisuuteen, ja ääriajattelu usein jää vain ajatteluksi.

     Vihanpidolle otollisen maaperän muodostavat huonot elämän kokemukset autoritäärisetä ympäristöstä. Kannattaa huomata, että 1980-luvulle asti Suomen lähiympäristö, etenkin maaseudun köyhiin, on ollut hyvin määräysvaltainen jopa tiukan autoritäärinen, jossa yksittäinen perhe saattoi joutua elämää hyvin eristettyä elämää ja varuillaan olon ilmapiirissä. Se ei voinut olla rasittamatta psyykettä. Kokemukset voivat olla joko henkilökohtaisia tai ryhmäkohtaisia. Lapseen kohdistuva naapureiden vihanpito voi mennä niin pitkälle, että kansakouluun ei päässyt kyläteitä pitkin, vaan piti käyttää valtion teitä. Lisämatkaa kertyi useita kilometrejä.

      Tutkimusprofessori Hannu Lauerman mukaan ääriajatteluun taipuvilla on lapsenomainen mustavalkoinen tapa ajatella. Heidän persoonallisuuteen liittyviä tekijöitä ovat paranoidisuus ja tarve nähdä syyllisiä ja vihollisia joka puolella.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *