Yritystuet on järjestelmä, jonka edessä poliitikon kuin poliitikon hymy hyytyy, jos pitää leikkauksia tehdä. Tilanteen toivottomuutta kuva se, että Pekkarisen johtama ryhmä, muutaman kuukauden turhauttavien ponnistelujen jälkeen, päätti jättää asian käsittelyn tältä vuodelta. Uusi vuosi, vanhat ongelmat.      Aiheeseen liittyviä kummallisuuksia kuvaa hyvin (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/07/yritystukien-kanta-asiakkaat) se, että UPM on saanut vuosikausia noin 35 miljoonaa euroa vuosittain viennin edistämiseen, minkä vaikutuksista ei ole mitään todisteita. Metsäteollisuus saa myös energiatukea kilpailukykynsä edistämiseen, vaikka se on itse sähkön suurtuottaja. Tämä sähkö on niin ihmeellistä, ettei se kelpaa metsäteollisuudelle, vaan se myy sitä omassa yhtiösään sähköpörssiin. Asian kummallisuutta lisää se, että metsäteollisuus ja muut alan organisaatiot ovat saaneet uusiintuvien energiamuotojen kehittämiseen yhteensä noin 3.2 miljardia euroa. S...

     On omituista ajatella, kuten EK ja kokoomus tekevät, että Kataisen ja Stubbin hallituksen sikspäkki-johtamistyyliä pitäisi soveltaa myös yrityksiin, eteenkin vientiyrityksiin: vitkuttelua ja vatkuttelua, vastuun pakoilua. Näin on kuitenkin tapahtunut.      Tässä oikeistopiirit ajattelevat, että valtion velka on mennyt suoraan yritysten taseisiin. Todellisuudessa on tapahtunut päinvastoin. Valtio on ottanut riskin pitämällä yllä koulutus- ja   terveydenhoitojärjestelmiä ja muuta perusinfraa odottaen, että vientiteollisuus alkaa vetää.      Näin ei ole käynyt, vaikka EU-alueen vientinäkymät ja talousluvut ovat pikku hiljaa alkaneet parantua ja yritysten veron alennusten dynaamisten vaikutusten pk-sektorille olisi pitänyt ajat sitten näkyä kasvavana vientinä.      Tosin sanoen, mikä on estänyt lamasta huolimatta vientisektoria kasvamasta. Vetoaminen hintakilpailukykyyn vanhenee hyvää vauhtia käsiin. Puheet ...

     Se tiedetään, että mielikuvilla on vangitseva voima. Kuun sirppi oli jossain, kun Hitchcock toteutti omaa genreään.      Kataisen hallituskauden alussa perustettiin Team Finland koordinoimaan lähinnä asianomaisten viranomaisten yhteistyötä viennin edistämiseksi ja investointien maahan saamiseksi. Stubbin hallitus on jatkanut toimintaa.      Tuoreen selvityksen mukaan 80 prosenttia pk-yrityksistä ei ole kuulutkaan Team Finlandista. Vain kolme prosenttia on käyttänyt sen palveluja. Tämä on teamin kannalta huolestuttavaa. Olisi odottanut Team Finlandin panostavan erityisesti pk-yrityksiin, koska niistä vain 12 prosenttia on vientihakuisia. Niissä siis piilee suuri potentiaali viennin edistämisessä.      Sen sijaa tiimi on toiminut ulkomailla toteutettavilla konsepteilla. Tämä on väärä valinta. Toiminta olisi pitänyt suunnata lattiatason pajayrityksiin. Se ei ole kovin hohdokasta hommaa verrattuna edustussaleissa...

Kaikki faktat ovat pöydässä: tietokannoissa, mediassa, somessa, asiantuntijoilla, asiantuntija-pooleilla, yliopistoilla, edunvalvontaryhmillä, ministeriöissä, eduskunnan tietopalveluissa. Miellä on koulutusta, pisa-menestystä, raaka-aineita, toimiva yhteiskuntajärjestelmä. Tiedämme tarkkaan ongelmamme.   Tästä huolimatta viennin rakennemuutos ei näytä onnistuvan, vaan taannumme jonnekin 1900-luvun lopun tasolle. Miksi? Täytyy kysyä uudestaan, tunnistammeko ongelmamme. Tässä kohtaa kannattaa kääntää pää verrokkimaihimme Ruotsiin, Englantiin, Saksaan ja jopa Viroon. Nämä menestyvät. Mitä näillä mailla on sellaista viennin toimintaympäristössä, mitä meillä ei ole. Kysymys viennin ongelmista saattaakin kääntyä kysymykseksi viennin esteistä. Verrokkimaillamme on jättimäisen pitempi ja monipuolisempi kokemus kansainvälisyydestä kuin meillä. Tämä puute voi olla kohtalonomaista tilanteessa, jossa maapalloistumisen merkitys on kasvanut ja kasvaa räjähdysmäisesti ja joho...

Helsingin Sanomien juttu 16.2.2014 moitti meitä aivan oikein vaihtoehtojen puutteesta valtion talousajattelussa. Budjetti- ja kestävyysvajeen kuromisesta voidaan esittää esimerkiksi seuraavat vaihtoehdot: Vaihtoehto 1. Sote- ja kuntauudistus sekä muun hallinnon tehostaminen toteutetaan. Haittaveroja, kuten, alkoholi-, tupakka- ja makeisveroja, nostetaan. Valtion lainan ottoa jatketaan viisi vuotta ja samalla seurataan, miten viennin arvo kasvaa. Jos viennin arvo ei kasva, myydään valtion omaisuutta 50 miljardilla eurolla, mm. pörssiyhtiöt, valtion saaristoalueet, osa metsistä Vaihtoehto 2. Sote- ja kuntauudistus sekä muun hallinnon tehostaminen toteutetaan. Haittaveroja, kuten, alkoholi-, tupakka- ja makeisveroja, nostetaan. Palkat ja eläkkeet sekä valtion tuet jäädytetään viideksi vuodeksi Vaihtoehto 3. Sote- ja kuntauudistus sekä muun hallinnon tehostaminen toteutetaan. Haittaveroja, kuten, alkoholi-, tupakka- ja makeisveroja, nostetaan. Työelämää joustavoitetaan Suomeen sopi...

Puhe oli lyhyt, kantaaottava ja selkeä. Keskeiset teemaat olivat viennin edistäminen ja julkisen sektorin suuruus, 58 prosenttia bkt:stä. Asetelman voi esittää toisin päin: jos meillä olisi 38 prosenttia nykyistä suurempi yrityssektori, osuudet olisivat fifty – fifty. Tai myös näin: jos meillä olisi   kahdeksan vuoden aikana yksityissektori kasvanut   neljän prosentin vuosikasvulla, osuudet olisivat   fifty - fifty. Numero leikkiä. Tosiasia on, että meillä on liian suuri   julkinen sektori. Ensimmäisenä on selvitettävä, miksi tuottavuusohjelma epäonnistui. Onko se resurssihallinnon johdon syy, vai ministeriöiden yleinen asenne julkisiin säästöhin? Valtiolta eläköityy vuodessa noin 3500 henkilöä. Jos paikat jätetään täyttämättä, säästö on noin 300 miljoona euroa vuodessa. Tämä on aivan realistista, kun ohjelma ulotetaan kymmenelle vuodelle, jolloin keskimääräisen säästön pitää olla 300 miljoona euroa vuodessa. Lähtokohtana, kuten nyt on korjattu, täytyy o...

Kuka muistaa vielä 2000-luvun lopun talousihmisten loitsuja? Suomi pienenä ja yhtenäisenä maana pystyy reagoimaan nopeasti maailmantalouden muutoksiin. Meidän säätelyjärjestämä sopii keynesiläiseen valtiovetoiseen elvytyspolitiikkaan kuin hevoselle länget. Kiinailmiötä pitää vain pelätä. Me uskoimme moderniin kapitalismiin. Innostus ja usko olivat vahvoja, koska niin sanotuista yleisistä syistä johtuen pääsimme sitä soveltamaan muita pohjoismaita myöhemmin. Paperista tuli kolmas osa viennistä 2000-luvulla. Se oli ikuista. Me uskoimme myös ehtivämme nopeasti kopioida länsimaiset johtamistavat, myös institutionaaliset ratkaisut. Nokia nakutti kuin kello. Merrill Lynchin kaatui 2008 kuin salaman iskemänä. Niin ne siellä, missä kapitalismi on vahva ja demokratia heikko, meillä vahvat molemmat. Kukaan ei tiedä tarkkaan, mitä seuraavaksi tapahtui. Taloustiede ihmettelee ja levittelee papereitaan. Eurooppaan alkoi laskeutua pitkä hämärä. Joku mutisi, ettei meidän johtamisjärj...

Päivän HS:ssä Etlan tutkimusjohtaja Mika Malirannan ja Jyväskylän yliopiston professori Tarmo Mannisen mukaan Suomessa saattaa olla paljon huonosti johdettuja yrityksiä. Tässä he viittavat muiden muassa sukupolven vaihdoksen tekemistä liian houkuttelevaksi veroeduilla, jolloin johtoon voi tulla huonosti motivoituneita lähisukulaisia.   Ajankohtaisen kakkosen ohjelmassa 17.12 Baretnskeskuksen johtaja Martti Hahl ihmetteli suomalaisyritysten haluttomuutta osallistua Norjan, Ruotsin ja Venäjän arktisten projektien tarjouskilpailuihin, vaikka yrityksillä on saatavilla joka kuukausi uusi 20-sivuinen tarjousluettelo. Projekteissa pyörii investointirahaa 70-220 miljardia euroa. Hahl jopa sanoi provosoivasti, että suomalaiset eivät ole myyjiä vaan odottajia. Ruotsalaiset pitäisi palkata myyntimiehiksi. On myös itsetutkiskelun paikka, miksi meillä kokonaisuudessaan vienti ei vedä. Maalla on koulutuettua työvoimaa ja raaka-aineita. Perusinfra on kunnossa ja oikeusvaltio toimii. Mo...

Eilen Ajankohtaisen kakkosen ohjelma antoi melko synkän kuvan Suomen projektiviennistä arktiselle alueelle. Pääministeri puhui alueen tärkeydestä maallemme. Siellä on tarjolla  70-240 miljardin euron verran investointeja, mutta suomalaiset eivät tarjoa osaamistaan, vaikka Rovaniemen Barentskeskus julkaisee joka kuukausi 20-sivuisen tarjouslistan vaadittavine standardeineen. Alueelle rakennetaan liikennekeskuksia, teitä, satamia, vesilaitoksia, öljy- ja kaasupumppaamoita ja terminaaleja. Barentskeskuksen johtaja Martti Hahlin  mukaan suomalaiset eivät osaa myydä, vaikka etuna on muiden muassa työntekijöiden ruotsin kielen perustaidot. Rovaniemeläisen Ahma-insinööritoimiston tj. lausui, ettei ole helppoa lähteä keskelle Jäämerta öjynporaamista konsultoimaan. Joku suuri asia on nyt kuitenkin pielessä. Viennille on kysyntää ja on Rovaniemen kauppakamari, Barentskeskus, Arktinen keskus, Lapin ELY-keskus, suomalaista työvoimaa ja osaamista sekä rahoittajana muiden muassa Euroopa...

Antti Blåfieldin kirjoitus tämän päivän HS:ssä oli tärkeä pohdinta, mikä on hyvinvointimme tulevaisuus, mihin arvoin se perustuu, globalisaation markkinoihinko vai suomalaisuuteen. Eräät amerikkalaiset saarnaajat aloittavat julkistuksensa aina näin: ensin oli sana ja sitten taivas. Suuruuden hulluuttahan tämä on, mutta on siinä hipaisu tottakin. Jos meillä ei olisi ollut agricolia ja aleksiskivä luomaan moneen taipuvaa suomen kieltä, olisimme aivan muita kuin suomalaisia. Uusin neurofysiologien aivotutkimus osoittaa, että jo kohdussa aivon hermosolut muotoutuvat ja kehittyvät vastaanottaviksi kuullulle kielelle. Kielestä tule osa identiteettiämme. Identiteetti syvenee käyttäessämme nuoresta alkaen kieltä, kuullessamme ja lukiessamme sillä esitettyjä teoksia ja ratkoessamme sillä ongelmia. Vatsaväitteenä voidaan sanoa, että jonkin muun kielen voi oppia myöhemmin yhtä syvällisesti ja ettei suomella pärjää. Yliopistoissa jo nyt opiskelukielenä on englanti. Tähän voidaan ...

EU-maissa kasvu ei näytä lähtevän  käyntiin EKP:n matalan korko- ja inflatiotason politiikasta huolimatta. Euro pysyy kalliina verrattuna dollariin. Vienti ei vedä. Maiden budjettialijäämät ovat suuret ja valtiot velkaisia Kannaitsiko EU:n soveltaa Japanin pääministerin Aben agressiivista rahapoltiikkaa? Maassa on kasvu jäänyt polkemaan vuosikymmeniksi paikoilleen, valtiovelka  on 150 prosenttia BKT:stä ja talous deflaatiossa. Erikoispiirteenä on, että velka on pääosin kotimasta. Nyt on piristystä havaittavissa. Tunnetusti EU on valinnut pääinstrumentiksi  taloudensa oikaisemisessa EKP:n  manageroimat apupaketit, joista Irlanti näyttää selviävän ensimmäisensä. Useiden talousgurujen kommenttien rivien välistä pilkahtele Yhdysvaltain valtti: dollari on  maailman valuutta ja vain Yhdysvalloilla on valta painaa sitä lisää. EKP voisi ottaa tästä nyksyistä agressiivisemmin oppia sen sijaa, että se kuuntelisi joidenkin talousasiantuntijoiden esityksiä euron def...