Päivän HS:ssä Etlan tutkimusjohtaja Mika Malirannan ja Jyväskylän yliopiston professori Tarmo Mannisen mukaan Suomessa saattaa olla paljon huonosti johdettuja yrityksiä. Tässä he viittavat muiden muassa sukupolven vaihdoksen tekemistä liian houkuttelevaksi veroeduilla, jolloin johtoon voi tulla huonosti motivoituneita lähisukulaisia.
Ajankohtaisen kakkosen ohjelmassa 17.12 Baretnskeskuksen
johtaja Martti Hahl ihmetteli suomalaisyritysten haluttomuutta osallistua
Norjan, Ruotsin ja Venäjän arktisten projektien tarjouskilpailuihin, vaikka
yrityksillä on saatavilla joka kuukausi uusi 20-sivuinen tarjousluettelo.
Projekteissa pyörii investointirahaa 70-220 miljardia euroa. Hahl jopa sanoi
provosoivasti, että suomalaiset eivät ole myyjiä vaan odottajia. Ruotsalaiset
pitäisi palkata myyntimiehiksi.
On myös itsetutkiskelun paikka, miksi meillä
kokonaisuudessaan vienti ei vedä. Maalla on koulutuettua työvoimaa ja
raaka-aineita. Perusinfra on kunnossa ja oikeusvaltio toimii. Monen
asiantuntijan mielestä Suomen pk-yrityksissä on olemassa suuri vienti-
ja työllistäjäpotentiaali. Onhan
pk-yrityksiä noin 200 tuhatta. Kaikkein hätkähdyttävintä on, että suurin osa
pk-yrityksissä ei halua kasvaa saatikka laajentua kansainvälisiksi. Sekin on
tiedetty jo pitkään, etteivät suomalaiset ole parhaimmillaan vientitehtävissä.
Yrityskoulutusta on. Monessa yliopistossa on jopa oma
yritysjohtamisen yksikkö. Todennäköisin syy opin perille menemättömyyteen on
opetuksen teoreettisuus. Meillä tarvittaisiin laajalla rintamalla
auton ajo-opetuksen kaltaista yrittämisen, yritysten johtamisen, markkinoinnin ja myynnin
kolutusta. Koulutuksen pitäisi tapahtua
meidän päävientimaissa englannin kielellä.
Kommentit
Lähetä kommentti