Hyvin yleinen työpaikkakiusaamiseen syy on
kiusatun asettuminen poikkitelon esimiehen sellaisia toiminta- ja käytöstapoja
vastaan, joita saatetaan pitää työyhteisössä paheksuttavina, mutta joita
kohtaan vain harva uskaltaa korottaa ääntään. Kiusaajalle esimies voi tällöin antaa
palkankorotuksen lisäksi vähäisä etuuksia kuten vastikkeettomia ylityövapaita,
kurssitusta, vapaita työaikoja, jne.
Toisinaan kiusaamiseen ei ole mitään rationaallista
syytää, riittää jokin muka ärsyttävä tapa tai ele, tai jopa tapa syödä.
Kiusaaminen muuttuu henkiseksi terrorismiksi, kun sen pääpukarina
on verbaalisilla taidoilla ja tiskin alta tulleella vallan siunattu niin sanottu
työtoveri säestäjinään pikku apulaiset. Ei tarivta kuin aamulla sopiva sana,
niin kisatun päviä on pilalla.
Kaikessa hiljaisuudessa pidetty päiväkirjaa, johon
kiusattu kirjaa kelloaikoneen ja päivämäärineen välittömästi tapauksen
sattuessa sanasta, mitä kukin on sanonut ja tehnyt sekä läsnäolijat, voi autaa.
Aineiston kartuttua riittävän suureksi kiusattu voi esittää sen kiusaajan esimiehelle
tai esimiehen esimiehelle.
Jos esimies ei ole mukana kiusaamiseessa, on luonnollista,
että kiusattu käänyy vain hänen puoleensa
avun saamiseksi ja tarvittaessa esittäa kirjatut havaintonsa. Vaikka näin
sopuun pääästäisiinkin pöytäkirjoineen, kiusattu jää haavoittuvaiseksi hiljaisille
singaaleille.
Niinpä kiusatulle usein ainut vapauttava ulospääsy
tilanteesta on työpaikanvaihto. Tämä on tehtävä heti kun hän huomaa,
ettei tilanne parane. Turha on enää odotella työsuojeluvaltuutetun ja ely-tarkastajan
uusia apuun tuloja ja neuvotteluja.
Kommentit
Lähetä kommentti