Siirry pääsisältöön


465. Poliittisen johdon ja konsultin roolit



Helsingin Sanomien HS-RAADIN 2013 kysymykseen, minkä ryhmän rooliin tarvitaan suurin muutos valtionhallionnon päätösten valmistelussa, eniten vastauksia sai poliitikkojen ja toiseksi eniten konsulttien rooli. Paul Lillrankin mukaan päätösten valmistelu politisoituu liian aikaisin. Lasse Männistö kaipaa konsulteilta ja poliitikoilta parempaa asiantutemusta. Marko Terviön mukaan vaikuttavuusarviot tehdään mutu-tuntumalla ja Outi Alanko-Kahiluoto vaati konsultteja kuriin.

Kovat ovat konsulttien pätevyysvaatimukset. Ensimmäinen ehto kuitenkin on, että konsultti on vakuuttava koko prosessin ajan, joka voi kestää yhdestä päivästä jopa vuoteen. Se taas ei onnistu  ilman hyvää ilmaisukykyä ja ennen kaikkea sisällön hallintaa. Sisältöä ei puolestaan voi hallita ilman hallinnonalan kokemusta, mikä ongelma pitää ratkaista ja mikä siinä on konsultin rooli ja tehtävä. Tämä pitää olla kirjallisesti dokumentoitu ennen työn aloittamista.

Tällöin, vaikka hanke politisoituukin, konsultilla on koko ajan tiedossa, mitä häneltä odotetaan: faktoja, yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia ilman arvottavia painotuksia tai poliittisia kannanottoja. Määritelty rooli ja tehtävä varmistavat sen, että konsultti pysyy kurissa ( www.konsultinmuistelmat.fi ).

Osa vaikuttavuuden selvittämisestä jää arvioinnin varaan. Tällöin osaavan ja kokeneen konsultin rooli korostuu erityisesti päätöksenteossa, koska konsultti tällöin voi tuoda esille verrokkitietoa vastaavista tilanteista.

Kun poliittisella johdolla on yleensä esikunta ja siinä saman roolin ja koulutustason henkilöitä kuin konsultilla, pelisäännöt on tehtävä selviksi. Konsultti on aina ulkopuolinen ja riippumaton. Hän voi toimia esikunnan apuna tai on yksinomaan tilivelvollinen poliitikkopäättäjälle. Esikunnan on hyväksyttävä mukisematta myös jälkimmäinen rooli.

Kaleva-lehden päätomittaja Markku Mantilan toteamus, että lobbarien ja konsulttien myyntivaltteja ovat uskottavuus ja  työn korkea laatu, osui naulan kantaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *