On säästökohteita, joista ei  puhuta mitään. Yksi tällainen on satojen miljoonien eurojen tuet teollisuudelle. Olen kuullut usean yritysjohtajan sanovan, etteivät he taritse mitään valtion tukea, koska he harjoittivat kannattavaa yritystoimintaa eivätkä kaipaa siipiveikkoja toimintansa vahtimaan. Niin ikään suurin osa säätiöistä on sisään päin kääntyneitä ja tarvitsevatkin valtion apua vain oman sisäiseen toimitaan. Hyvä esimerkki tästä on urheilun kattojärjestöt ja kaiken karvaiset valtion avustamat järjestöt. Valtion avustamat käsipelin tehdyt ja moottorisahan siivittämät metsänparannustyöt on rahan haaskausta, sillä kyllä luonto on paras metsän parantaja ja kasvattaja. Olen itse kokenut tämän isäni metsässä. Soiden ennallistaminen ovat varsinainen suonsilmä, johon pula-aikana moni marjasta upposi umpisukelluksiin, niin että koko kylä osallistui kaverin etsintään.   Suo ei muuttunut pelloksi, vaikka kaveri katosi Haapajärven silmän kantamattomaan suomaisemaan. Etsittiin, mut...

Päivän HS:ssä oli taas kerran poliitikon vastauksen helmi. ”On epäloogista, että pienemmällä rahallista valtaa käyttävällä metropolilla olisi vaaleilla valittu valtuusto ja mahdollisesti verotusoikeus kun sotekuntayhtymällä ei ole kumpaakaan”, totesi Carl Haglund. Haglundin vastausta on turha enempää miettiä. Metropolihallintoa on jauhettu iät ja ajat. Siinä sivussa eri tason asuntoalueita pukkaa sinne tänne, Kehä II päättyy seinään, Itämetro vilkuttaa lännelle vain kättään, huono poikittaisliikenne pelaa, jos on tuurin tynkää, kuntien   yritysstrategiat jyräävät toisiaan, kuppikuntaisuus rehottaa kuin sieppari ruispellossa. Maailma on joskus selkää kuin poutapäivä. On moneen kertaan eri mietinnöissä todettu ja lueteltu ne tarpeelliset tehtävät, jota on järkevää suunitella ja totetuttaa koko metropolialue huomioon ottaen. Yhtä monta kertaa on todetuu, että se ei onnistu ilman asianomaista lakia. Kokoomus ja RPK. Miksi luovutte yhdestä hallitusohjelman kärkihankke...

Aamu-uutisen mukaan kunnanjohtajien  palkat vaihtelvat  5000-15000 euroon, suurimmat isoimmissa kaupungeissa. Perusteluina suurin palkkoihin pienissä kunnissa on, että näin saadaan kunnajohtaja, joka pystyy panrantamaan kunnan taloudellista tilaa ja ehkä myös palveluja. Raumalla suurta palkaa perusteltiin kunnajohtajan kyvyllä verkottua. Kun katselee kuunjohtajien uria ja rektytointipolkuja, valtaosa uusista kunnajohtajista näyttää tulevan kuntasektorilta. Yritysjohtajien huippuja ei heidän joukossaan näy, syynä tietenkin pieni palkka. Houkuttima iso palkka lamamasta nousemiseen ei ole vakuuttava peruste rekrytoida kunnanjohtaja. On kuulutettu moneen kertaan eri yhteyksissä sitoutumisen perään, kuten Oulun "pienipalkainen" kaupunginjohtaja Martti Pennanen  korosti. Nyt vaikeina aikoina nousee keskiöön kunnajohtajan kyky työskennellä valtuston ja kunnahallituksen kanssa ja vastata investointien ja opravtiisen toiminnan tehokkaasta totetuttamisesta. Pelkästään verkott...