Tässä toteutuu
juuri sen uhkakuva, joka oli pelättävissä, kun maahan perustettiin 21 hyvinvointialuetta
viiden sijaan. Näiden viiden keskusyksikkönä toimisi alueella sijaitseva yliopistollinen
keskussairaala. 21 hyvinvointialueesta läheskään kaikki eivät resurssiniukkuuden
takia pysy järjestämään yliopistosairaala tasoista tutkimusta ja hoitoa. Kymeenlaakson tapaus on tästä hyvä esimerkki.
Voidaan
syystä kysyä, onko maahan järkevää rakentaa 21 tietojärjestelmää ja hallintojärjestelmää
palvelemaan viiden miljoonan kansan tarpeita. Yksi ikävä signaali yliapuvasta organisoinnista
on hyvinvointialueiden pälliköiden 17000 euron kuukausipalkka. Tällainen resurssien
tuhlaus ja päälliköiden hinku rahan perään samalla, kun maassa 30000 lasta elää
puutteellisissa olosuhteissa, tuntuvat epäoikeudenmukaisilta ja pomojen ahneudelta.
Ahneuden tunnetta ja veronmaksajien rahojen ryöväämistä lisää se, että hyvinvointialue
on maksanut konsulttiyhtiön lypsämään lisää rahaa valtion kirstusta.
Kommentit
Lähetä kommentti