Samaan aikaan kun isäni oli dementiakodissa, päättäväinen Mauri Pekkarinen veti jytinällä eteenpäin sisäministeriön otteen vahvistamista aluehallinnosta ja kuntakentästä, mutta kunnat jököttivät paikoillaan odottaen parempia aikoja. Pekkarinen perusteli tekemisiään valtioneuvoston päätöksellä alueviranomaisten kokoamisesta samaan organisaatioon. Tästä alkoi Pekkarisen komennossa tapahtumaketju, jonka lopputuloksena Keskusta sai haltuunsa koko aluehallinnon.      Tällä välin Lipponen oli käynnistänyt valtioyhteisöhankkeen valtiosihteeri Rauno Saaren johdolla ja alivaltiosihteeri Juhani Kivelän toimi hankkeen operatiivisena johtajana. Valtioyhteisöhanke tarkasteli ja teki ehdotuksia koko valtiohallinnon toimivuudesta, rakenteista ja ohjauksesta sekä hallituksen työskentelyn uudistamisesta. Sen yhtenä osaprojektina oli tulosohjauksen kolmannen vaiheen kehittämishanke, jonka vetäjäksi minut määrättiin. Sen konkreettisena tehtävänä oli miettiä, ...

Käydessäni isän dementiakodissa se vaikutti hyvin hiljaiselta eikä siellä näkynyt juuri koskaan muita omaisia tai hoidettavia. Alakerran oleskelutila oli autio, ja harjoittelijat kolistelivat astioita keittiössä jännittynyt ilme kasvoillaan ja pälyillen pelokkaana satunnaista tulijaa. Johtaja ehdotti isän virallisen osoitteen muutamista sinne, koska tällöin asioita olisi helpompi hoitaa. Kieltäytyessäni hän kohautteli hartioitaan viskaten lehden äkäisesti pöydälle. Ihmetellessäni lääkelaskujen suuruutta hän kertoi heidän oman lääkärinsä määränneen lääkkeitä. ”Hän on kokenut mies ja oppinut tuntemaan potilaansa, kun tekee tänne viikkokierroksensa.” Ei auttanut vaikka, kuinka väitin vastaan, ettei isällä ollut epilepsiaa. ”Kyllä on. Tämä todettiin Malmin terveyskeskuksessa viime viikolla.”