Mennään johonkin tilaisuuteen verkottumaan. Näin usein kokkareille perustellaan. Osittain tämä voi pitää paikkansa: uusia ihmisiä tavataan, kortteja vaihdellaan ja kevyttä keskustelua käydään päivän kysymyksistä ja jopa toimialan yleisistä näkymistä ja Venäjä-uhista kiistellään. Tällainen voi olla kevyimmillään rupattelua, joka seuraavana aamuna voi olla muisto vain. Verkottuminen voidaan nähdä myös toisella tavalla. 1990-luvulla tämä "parempi" näkyi siinä, kun asiantuntijat vaihtoivat muutaman vuoden välein työpaikkaa, oppivat lähellä olevien toimialojen bisneslogiikka, yksittäisiä sovellutuksia ja erilaisten toimien työtapoja. Oli selvää, että he myös oppivat tuntemaan työskentelyä erilaisissa toimintaympäristöissä ja eri kieliä ja ihmisiä.  Nyt 1990-luvun verkottuminen on kehittynyt menetelmäksi, jossa asiantuntijat kiertelevät lähellä toisiaan olevien toimialojen yrityksissä työskentelemässä jopa vuosikausia asiantuntijoina ja johtotehtävissä saamassa kokemusta, opp...

Aluksi on heti todettava, että raportin ajatusmallit ovat tarkoitettu täydentämään muiden muassa W. Beveriden ja P.Kuusen esittämiä hyvinvtointivaltion periaatteita. Tämä on sanottu raportin ensimmäisillä sivuilla. Raportissa on paljon tietoa, johon soisi päättäjien ainakin jollain tavalla perehtyvän. Pelkistäen rapotissa hyvinvointivaltio versio 1.0 on Beveriden ja Kuuseen malli ja hyvinvointiyhteiskunnan veriso 2.0 on malli, jossa on siirrytty *negatiivisesta positiiviseen *reaktiivisesta proaktiiviseen *objetkista subjetktiin *partiaalisesta holistiseen *hyvinvointivaltiosta informaatoajan hyvinvoinnin   yhteiskuntaan Tämä on käypä asetelma, muttei siitä avaudu uusia keinoja Suomen tilanteseen. Oli outoa havaita, että Castells esitti Espanjan veroviraston mallin esitäytetystä verolomakkeesta ainutlaatuisena. Onha meillä ollut pitkään tämä palvelu. Tärkeinä haasteian esitetään *elämäntavan haaste *talouden haastee *tietoyhteiskunnan haa...

Aamu-uutisen mukaan kunnanjohtajien  palkat vaihtelvat  5000-15000 euroon, suurimmat isoimmissa kaupungeissa. Perusteluina suurin palkkoihin pienissä kunnissa on, että näin saadaan kunnajohtaja, joka pystyy panrantamaan kunnan taloudellista tilaa ja ehkä myös palveluja. Raumalla suurta palkaa perusteltiin kunnajohtajan kyvyllä verkottua. Kun katselee kuunjohtajien uria ja rektytointipolkuja, valtaosa uusista kunnajohtajista näyttää tulevan kuntasektorilta. Yritysjohtajien huippuja ei heidän joukossaan näy, syynä tietenkin pieni palkka. Houkuttima iso palkka lamamasta nousemiseen ei ole vakuuttava peruste rekrytoida kunnanjohtaja. On kuulutettu moneen kertaan eri yhteyksissä sitoutumisen perään, kuten Oulun "pienipalkainen" kaupunginjohtaja Martti Pennanen  korosti. Nyt vaikeina aikoina nousee keskiöön kunnajohtajan kyky työskennellä valtuston ja kunnahallituksen kanssa ja vastata investointien ja opravtiisen toiminnan tehokkaasta totetuttamisesta. Pelkästään verkott...