On olemassa monia hienoa johdon käyttämiä termejä kuvaamaan organisaationsa tulevaisuuden hyvää olotilaa tai pyrkimystä siihen. Hyvä näin. Visio on käyttökelpoinen kapistus, kunhan muistetaan, ettei sitä kannata milloinka saavuttaa, koska jatkuvasti tulee lisä informaatiota sen tarkentamiseksi tai jopa muuttamiseksi. Skenaario eroaa päämäärästä ja visiosta siinä, ettei skenaario vaadi välttämättä keinojen määrittelyä sen saavuttamiseksi sen perustuessa näkemykseen ilman tarkkaa perustelua. Sen sijaan visio ja päämäärä vaativat ollakseen uskottavia myös keinojen määrittelyä. No teoriat sikseen. Täytyy nosta hattu päästä Mato Valtosen edessä hänen kirjoittaessaan jossain lehdessä 1990-luvulla käsipuhelimesta kehittyvän elämänkapulan. Miten voi ilmaista sen evoluutiota paremmin, kun katsoo mitä ympärillään tapahtuu? Nyt koko maailma kulkee kännykkä korvassa tai käsissään jatkuvaa informaatiotulvaa kasvattamassa. Onneksi olokoon Mato Valtonen.! PS Voi olla, että jokin muukin on esittänyt t...

     Harkimo ja kumppanit kirjasivat politiikkaa pitkään vaivanneet tunnetut ongelmat. Kukaan ei vielä tarkkaan tiedä, mitä he tarjoavat lääkkeiksi keskittyneihin valtapooleihin osallistumisen lisäämiseksi ja uskaliaimpien toiveiden mukaan päätösvallan delegoimiseksi. Näitä pooleja esiintyy kaikissa puolueissa enemmän tai vähemmän yksinvaltaisesti johdettuina sekä agendan laatimisessa että itse päätöksenteossa.      Vaikka puolue olisi kuinka ,Eija-Riitta Korholan mukaan ( http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254283-hjalliksen-ilkea-ongelma ) ajan mittaan ylimielisyyden kasvun myötä puolue alkaa laistaa kentältä tulevia ääniä ja vaatimuksia.      Harkimon hankkeessa on olennaisesti uusia näkökohtia  Nuorsuomalaisten Risto E. J. Penttilän ja Tarkan 1980-luvun hankkeeseen verrattuna , koska silloin ei ollut sosiaalista mediaa eikä globalisaation uhkaa. Jo 1980 luvulla kuitenkin  havaittiin, että  millään iskuilla ei voi...

     Näiden välisiä suhteita saattaa joutua miettimään, jos omalletunnolleen haluaa selvittää hyväksyttyä tasa-arvoista avioliittolain merkitystä.      Maailmanluokan kirjailija ja filosofi Albert Camus on sanonut, että moraali on tarpeeton: elämä on jo sinänsä aina enemmän tai vähemmän moraalista. Hän järkeili edelleen, että joka ei anna kaikkea, ei saa kaikkea.      Camus siis lähti siitä, että ihminen on jo syntyessään varustettu  moraalilla. Ei liene varmaa tietoa, kehittyikö ihmiseen moraaliominaisuus mutaation vai Darwinin evoluutio-opin kautta. Joka tapauksessa moraaligeeni näkyy moraalisina kannanottoina ja valintoina. Sitä ei varmasti tiedetä, kuinka vahva tällainen geeni on. Jotkut tutkimukset väittävät, että ihmisen moraalin syntyminen on vain alttiutta oppia moraalisäännöt.      Luonnolla ja sen osana elä...

     Talouselämän numerossa 31 oli ajatuksia herättävä artikkeli, mihin suuntaan EU:n menee. Kyse ei ole yksinmaan siitä, mihin suuntaan sitä uudistetaan, vaan mihin se on menossa riippumatta siitä, onnistuvatko tai vaikuttavatko kehittämisponnistelut vai eivät.      Kuvaavaa oli Piia-Noora Kaupin toteamus, että euroalueen on pakko kehittyä johonkin suuntaan. Samassa yhteydessä Paavo Väyrynen kommentoi, että onnistuakseen valuuttana euro tarvitsee valtion. Voi näin ollakin.      Eurooppa-neuvoston, euroryhmän, Euroopan parlamentin ja komission puheenjohtajien ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan yhteisessä raportissa on esitetty linjauksia, jotka veisivät vääjäämättä EU:ta liitovaltiota kohti. Yhteisvastuullinen talletussuoja, yhteiset osake- ja joukkolainamarkkinat, vero- ja budjettipolitiikan yhtenäistäminen ja maiden väliset tulonsiirrot muodostaisivat tien EU:n tiivistämiseksi liittovaltioksi.      Verratessa ...