Oulun puukotukset ovat nostaneet taas keskusteluun rangaistusten ankaroitumisesta. Perussuomalaisten oikeusministeri Leena Meri on ehdottanut lain muutoksia kovempien tuomioiden puolesta. Ajatuksena on, että ankarammat tuomiot vähentävät rikollisuutta. Tästä ei ole saatu juuri mistään tutkimusnäyttöä. Yhdysvallatkaan kuolemanrangistukisineen ei ole onnistunut vähentämään rikollisuutta koventamalla rangaistuksia. On järkevää ajatella, että meillä on poliisin, syyttäjän, tuomioistuinten ja rangaistusten täytäntöönpanon viranomaisten sekä jälkihuollon muodostama rikosoikeudellinen (hirveä sanaotus) järjestelmä, joka hoitaa rikoksista epäillyt ja rikoksiin syyllistyneet kehdosta hautaan. Hyvässä oikeusvaltiossa tämä koneisto toimii lakien ja asutusten mukaan puolueettomasti ja tehokkaasti, kuten meillä tekeekin. Tämän järjestelmän konemaisuutta osoittaa se, että meillä on noin 15000 henkilön populaatio, josta jokin osa on aina pyörimässä  koneiston käsittelyssä. Jotkut voivat olla sama...

Suomen oikeusjärjestelmä on rikki korkeimmasta oikeudesta vankeinhoitoon, koko ketju ei toimi. Näin saarnasi PS:n kansanedustaja eduskunnan budjettikeskustelussa. Tämä ei pidä paikkaansa. Meillä tuomioistuimet toimivat perustuslakien ja muun lainsäädännön mukaisesti, eikä meillä ole korruptiota. Maassamme oli kyllä pitkään ulos päin hieman arveluttavan näköinen asetelma, kun tuomioistuimet toimivat resurssivalassaan liikaa oikeusministeriön alaisuudessa eli ministeriö määräsi likkaa tuomioistuinten välisistä rahanjoista. Käytännössä tuomioistuimet tuomioissaan olivat kutenkin täysin oikeusministeriöstä riippumattomia. Tuomioistuinviraston perustaminen poisti harhan siitä, että tuomioistuimet olisivat poliittisen ohjauksen alaisuudessa. Suomen vankeinhoito koki 1970-1980 luvuilla suuren muutoksen, kun rangaistuksissa siirryttiin pohjoismaiselle tasolle. Vankimäärä putosi seitsemästä tuhannesta kolmeen tuhanteen. 2000-luvun haasteena on ulkomaalaistaustaisten vankien suuri määrä. Hei...

Oikeusministeri Henriksson esitti hyvän ja ajankohtaisen kysymyksen, kestävätkö tuomioistuimet mahdollisten epädemokraattisten voimien hyökkäykset. Lähinnä hän tarkoitti eduskuntaan nousemisen mahdollisuutta nykyistä oikeusvaltiomme instituutioiden kaatamiseen tähtääville porukoille.   Henrikssonin huomion vakavuutta lisää yhteiskuntamme eri ääriryhmien runsastumista ja polarisoitumista. Tämä ilmiö on havaittavissa pysyvästi työttömien, mutta muutoin aktiivisten ryhmien lisääntyvänä aktiivisuutena aloittaa provokatorisia kahinointia yhteiskunnan asettamia sääntöjä vastaan. Valtiovallan kaatamiseen tähtäävien porukoiden toiminta on Yhdysvalloissa ollut aina suhdanteista riippuen aina meneillään enemmän tai vähemmän korkealla tasolla.   Capitol-kukkulan kongressin talon valtaus yritys ei ollut pelkkä yritys, vaan totaalinen rajattu epämääräisten ääriryhmien rynnäkkö taloon, jossa kuoli yksi puolustaja ja kolme hyökkääjää. Mutta Suomi on onnekas maa tässäkin aggressiivisessa ilmi...

     Olin kirjaimellisesti pudota penkiltä nähdessäni tv-ruudusta Oulun käräjäoikeuden salissa epäillyn pukeutuneena jonkinlaisiin turkiskuoseihin, ilmeisesti ketunnahkoihin. Kasvoja ei tietenkään näkynyt neliö milliäkään. Oli jopa vaikeaa hahmottaa, oliko kyse ihmisestä lainkaan. Ilmeisesti penkille istuja oli kuitenkin humanus erectus, koska hänelle tuomioistuinvirkailija luki jotain.      Koska Yle ei saanut televisio-oikeuksia lähettää kv hiihdon   kisatapahtumia kohtuuttomien kalliiden hintapyyntöjen takia, yksi mahdollisuus on, että se voisi keskittyä eri oikeussalissa nähtyjen epäiltyjen korkealaatuisten peiteasujen esittämiseen. Tällaiset maksuttomat ohjelmat saattavat herättää katsojassa korkealaatuisten tunnetiloja laidasta laitaan.

     Axl Smithin tapauksessa ja Meilahden pyöräsurmassa 2015 oikeus lievensi asianosaisten tuomiota julkisuuden aiheuttaman kohun takia. Eli tuomioistuimen mukaan asianomaiset joutuvat kärsimään ylimääräistä heille epämiellyttävän uutisoinnin takia siinä määrin, että he saivat lievemmän tuomion mitä muutoin olisivat saaneet   (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005109296.html).      Tuomion lieventäminen aiheutetun julkisuden takia on kestämätön.      Ensiksi sen hyötyjä ja vahinkoja on vaikea arvioida. Tavallinen tavis kärsii yhtä paljon epämiellyttävästä huomiosta kuin julkkiskin.      Toiseksi julkkis on tottunut ja jopa hakeutuu kaikenlaisen julkisuuteen. Niinpä häneltä odotetaan tästä syystä suurempaa kova ahkaisuutta julkisuutta kohtaan kuin normi kaduntallaajalta.      Kolamanneksi työpaikka voi mennä keneltä tahansa rikokseen syyllistyneeltä ja tuomion saaneelta, ei ainoast...

     Nyt syksyllä on taas edessä suden hetki kun poliittisin perustein aletaan valita johtotehtäviin virkamiehiä, mm Kelan pääjohtaja.      Hetkinen. Eihän virka voi olla poliittinen, sillä virka edustaa neutraalin hallinnon näin taas aletaan menetellä, vaikka kuinka mm dosentti Eero Murto varoittaa päättäjiä kirjassaan Virkamiesvaltaa.      Yleiskunnallisella tasolla poliittisten virkanimitysten jatkuvalla esillä olo julkisuudessa on vanha signaali, miten nuorten ja myös varttuneiden pitää menetellä menestyäkseen julkisessa hallinnossa. Pitää rekrytoitua mahdollisimman varhain puoluekaartiin. Siinä vaiheessa ei kysytä, millaiset kyvyt henkilöllä on. Kaikki kelpaavat.      Osaa näistä tarjokkaista vääjäämättömästi työntää eteen päin poliittinen aktiivisuus riippumatta henkilön kyvyistä. Näin keskitason tai jopa sen ala puolelle sijoittuville voidaan perusta esimerkik...

     Taannoin KKO:n presidentti Pauliine Koskelo käytti järkevän puheenvuoron oikeuslaitoksen kehittämisestä. Tolkuttomien määrärahaleikkauksien sijasta tulee käyttää muita toimenpiteitä.      Hän esitti käräjäoikeuden roolin muuttamista paikaksi, johon koko näyttö kerätään ja taltioiden ja jossa ensisijaisesti jutut ratkaistaan. Hoviin pääsi vain muutoksenhakuluvalla. KKO olisi ennakkotapauksia varten. Hän esitti myös erityistuomioistuimien lakkauttamista. Kaikkia rattijuoppotapauksia ei tarvitse käsitellä raastuvanoikeudessa. Ict pitää saada toimimaan.      Hiljattain Vantaan kaupungin sovittelijat ovat esittäneet riita-, kunnianloukkaus- ja eräiden rikosasioiden siirtämistä sovittelijoille. Kokemukset ovat hyviä.      Koskelon väläyttämiä uudistukia on esitetty aiemminkin useasti. Viimeisin vakava yritys tehtiin 1990-luvulla entisen valtakunnansyytäjän Matti Kuusimäen ...

     Kaikki eivät sopeudu yhteiskunnan yhteiseen uomaan. Aisan yli astujia varten maa tarvitsee syyttäjä-, tuomioistuin- ja vankeinhoitolaitoksen. Vuoron perään kaikki kolme ovat joutuneet kritiikin kohteiksi      Viime kesän Ylen tutkimuksessa tuomioistuinlaitos sai kovaa kritiikkiä. Neljäs osa asianajoliiton jäsenistä katsoo, että yleisten tuomioistuinten tuomiot ovat huonolaatuisia ja heikosti perusteluja. 13 prosenttia on sitä mieltä, että syyttömiä on tuomittu. Hallinto-oikeuksiin kohdistuu samankaltainen kritiikki. Kyselystä paistaa läpi melko vahva epäily tuomareiden ammattitaitoon. A sianajaja Riitta Leppiniemen mukaan tuomareiden ammattitaito on koetuksella etenkin siviilioikeudessa.      Silloin sekä korkeimman hallinto-oikeuden että korkeimman oikeuden presidentit kieltäytyivät kommentoimasta asiaa.     Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen siirtyvä korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo kuitenkin ...

    Eduskunnan kyselytunnilla nousi jälleen esille mitättömät raiskaus- ja rattijuoppotuomiot.      Päivi Räsänen paheksui taannoin piirikokouksessaan, että kolmen vuoden välein voi raiskata ensikertalaisena, rikos nollaantuu.      Lausuma on pitkälle poliittista retoriikkaa ja osin tahallista väärin ymmärtämistä. Se kuitenkin kuvaa, kuinka kovilla panokissa on julkisuusessa ammuttava tullakseen kuulluksi. Hän jatkoi vielä populistisesti, että vankeinhoidollisesti katsottuna ensikertalainen ei ole välttämättä tosielämässä ensikertalainen.     On tunnettua, että eri rikosnimikkeissä on erilaisia vanhentumisaikoja. Se antaa joustoa ja harkintaa tuomioihin. Vankeinhoidossa kertaisuus on: yksi häkki yksi kerta.      Yleisesti ottaen vanhenemisajat ja tuomiot eivät ole syntyneet sattumalta, vaan perustuvat harjoitettuun pitkäjänteiseen kriminaalipolitiikaan ja tilastojen avulla arviotuihin uusimiriskeihin. P...

.

Hautalan tapaus on saanut kummallisia piirteitä. Sarasvuo kysyi painokkaasti 18.10.2013 TV 4:n ohjelmassaan Hautalalta, miksi hän erosi. Ei olisi tarvinnut erota, koska osakeyhtiölaki sanoo niin ja niin, korosti Sarasvuo. Samaa hoki Isokallio TY 1:n Jälkiviisaissa 19.10.2013. Ohjelmissa ei puhuttu sanaakaan poliitikko Hautalan puuttumisesta oikeudelliseen prosessiin. Ainoastaan eräs kokoomuslainen Ben on tuonut esille tässä yhteydessä vallan kolmiojaon. On jokin aikaa, kun itse joudun puuttumaan tuomioistuimen toimintaan. Se oli lähes toimintakyvttömässä tilassa. Johtamista ei ollut tai jos sitä oli, se oli väärässä paikssa rautakäsisihteerillä. Tuomarit käviävät useaan kertaan luonani ministeriössä valittamassa tilannetta. Haastattelin jokaisen henkilön. Pohjavirroista löytyi vaikeasti korjattavia ikävyyksiä. Ne riipaisivat niin syvältä joidenkin sielua, että arpia jäi. Tätä sumaa purettaessa  kukaan ei silloin ajatellut minun puuttuvan ministeriön edustajana tuomioistuimen ...