Moni ei tunne Jussi Halla-ahoa henkilökohtaisesti, en minäkään. Hänen pitkään jatkuneen puoluejohtaja uransa ja siihen liittyvien näkyvyytensä ja esiintymisensä takia itse kukin voi vain arvioida hän personaalisuuttaan. Tietenkin tällainen jokamiehen metodi köykäisyydessään sallitaan mahdollisille äänestäjille, muttei psykoanalyytikoille. Halla-aho on älykkö, kuivahkolta näyttävä, sulkeutunut introventti. Kysymysmerkiksi jää, osaako on suhtautua myötämielisesti häntä vaatimattomimmilla älyn lahjoilla omaaviin kanssa ihmisiinsa. Tämä on ilmennyt lyhyillä viiltävillä sutkauksilla, joita moni ei edes huomaa. Empatiasta hänestä ei voisanoa juuta eikä jaata, mutta monilapsisen perheenpäänä tätä taitoa lapset ainakin opettavat hänelle.. Todennäköisesti hän on delegoija. Kriisinsietokyvyn täytyy olla melkoinen ja tästä seuraa myös, että hän osaa ajatella ja toimia strategisesti. Vaikaa sanoa, onka hän kunnianhimoinen vain itsellee. Olisi hyvin mielenkiintoista nähdä ja kuulla hänet johtam...

     Narsistilla on itsensä rajaton ihailun ja kaunistelun tarve ja pohjaton kyky liioitella omia aikaansaannoksiaan. Ja tässä hän usein vakuuttaakin kuuntelijansa, koska osaa olla hurmaava ja rakastettava paljastamatta manipuloivaa luonnettaan.      Jokapäiväisessä keskustelussa hänellä on aina jokin yllättävä tai ennenkuulumaton tarina kerrottavana. Hän on myös kokenut viikoittain läheltä piti tilanneitta, joissa oli tapahtua jotain kamalaa. Miellyttävät työt hän omii itselleen, etenkin silloin kuin niiden tekemisellä voi kerskailla, vaikka niistä useimmat ovat työyhteisön normitöitä. Esimiehelleen ja ylemmille tasoille hän liioittelee omaa osuuttaan projektissa ja vihjaa herra Virtasen olleen vähällä kaataa koko hankeen, mutta hänen keksi keinon välttää katastrofi.   Jos projekti epäonnistuu, hän sanoo varoittaneensa riskeistä etukäteen ja samalla osoittaa syyttävän sormensa vihamiehiänsä kohtaan, joita on runsaasti kadehtimassa hänen suursaavutuks...

     Vähänkin suuremmissa liikekeskuksissa jalan liikkuva voi nähdä ihmisten kiireen ja ryntäilyn kuka mihinkin kauppaan tai palvelun tarjoan luo ja sieltä äkäisesti palaamisen kadulle. Sen jonka on avattava aamulla työhuoneensa ovi, voi saada jo kynnyksellä ensinotkahduksen. Voittamisen vimmassa käyvät tulostimet pitävät armotonta hyminäänsä jokaisessa nurkassa ja käytävät raikuvat sorinasta ja kilinästä. Työpöytänsä luokse päästyään näyttöruudusta hyökkää voittamattomat pirulaiset alkaen polttaa sisällä kuin tulinen liemi, jos tulijalla ei ole aseita sen nujertamiseksi. Se joka tässä melskeessä aikoo selvitä, on jätettävä turha narina, vaikka omia ajatuksia ei tahdo löytää mistään puhumattakaan saada niitä käyntiin.      Professori Minna Huotilainen on yhdessä Mona Moisalan kansa konnut kirjan ”Keskittymiskyvyn selviytymisopas”. Kirja tarjoaa erinomaisia vinkkejä koota ajatuksena juuri ajankohtaiseksi tulevaan ongelmaan tai myös pitkäaikaiseen pulman rat...

     Tunnettu tosiasia on, että mitä positiivisempi työyhteisön ilmapiiri on, sitä paremmin viihdytään ja tulokset paranevat. Tähän pääsemiseksi ei ole löytynyt viisasten kiveä, vaikka monesta näkökulmasta asiaan on tartuttu kiinni. Ainakin 1960-luvulta lähtien aihe on tavalla tai toisella kuulunut konsulttiyhtiöiden työkalupakkiin.      McRastor järjesti 1960-luvun lopulla seminaareja aiheesta nimellä Realionships between people in organzations, jos oikein muistan. Tasaseen tahtiin positiivisuuden kehittämien on ollut organisaatioiden kehityslistoilla joko itsenäisenä aiheena tai muuhun kehittämiseen ja valmentamiseen sisältyvänä. Tulokset eivät ole mairittelevia silloin, kun se on ollut erillisenä kehittämiskohteena.      Joudun yllättäen tuuramaan positiivisuutta pohtivassa seminaarissa kollegaani hänen sairastuttua. Kurssisihteeri kierreltyään käytävillä löysi minut istumassa joutilaan näköisenä huoneessani. Kieltäydyn jyrkästi. Lopulta...

      Oletko ulospäin suuntautunut, herkästi hymyilevä, et murehdi asioita ja uskot  kaiken järjestyvän parhain päin? Onnittelut! Varmaankin nautit elämästä  normaalia enempi. Monet sanovat myös, että positiivisen elämänasenteesi vuoksi elät pitkän ja hyvän elämän.      Jos olet sisään päin kääntynyt, murehdit asioita ja  varaudut aina pahimpaan, ei hätää.      Uuden laajan  metatutkimuksen mukaan ihmisen perusluonne tai mentaliteetti ja ikä eivät korreloi keskenään, vaikka yksittäistutkimuksissa tilastollista riippuvuutta on havaittu . Aiheesta on Antti Kivimäen juttu ja professori Markus Jokelan kommentti Yliopistolehdessä 10/2014.       Jokelan mukaan se, että yhteyttä on löydetty, johtuu tutkimuksen yleistä vääristymästä. Tämä tarkoittaa, että sellaiset tutkimukset, joissa pyritään osoittamaan esimerkiksi masennuksen ja s...

      Ampujahiihtäjä pyrkii penkalla eliminoimaan kaikki ajatuksensa nollaan ja keskittymään vain seuraavaan laukaukseen. Vasta maalissa näytetään, miltä tuntuu.      Näin se on suurin piirtein myös työelämässä.      Esimies on jossain määrin eri asemassa tunteidensa näyttämisessä kuin muut työyhteisön jäsenet. Tämä koskee esimiehen hänelle luontaista ja siihen kokemuksensa ja oppimisensa avulla kehittynyttä johtamistyyliä. Johtamistyylin ja siihen sisältyvän tunnekomponentin ei tulisi kovin paljon vaihdella päivittäin.      Jos näin tapahtuu, niin alaiset ovat varuillaan. Tilanne voi jopa kehittyä niin pitkälle, että aamulla sihteeri kertoo, kannattaako tänä päivänä mennä olenkaan päällikön puheille. Voi olla huono päivä.        Esimiehen tulisi pystyä säilyttämään suhteellisen tasaisena johtamistyylinsä riippumatta päivästä ja tilanteesta. Toki ...

     Vielä muutama vuosikymmen sitten arvostettiin korkeaa itsetuntoa, joka jossain tapauksessa lähenteli jo narsismia. Tallaiset henkilöt kuulemma veivät asioita määrätietoisesti eteenpäin ympäristölle aiheutetuista kolhuista huolimatta. Pitihän Napoleonin päästä Moskovaan ratsun selästä katselemaan Moskovan paloa.      Vähätellen huomattiin, että napoleonien ympärillä olijat kävivät kärsimättömiksi. Niinpä kuvaan astui luovuuden korostaminen. Ryhmän älykkyys suurempi kuin jäsentenä älykkyyden summa.      Nyt luovuus on jäänyt osin muhimaan omiin liemiinsä. Tilalle on tullut sosiaalisuuden korostaminen jopa siinä määrin, että valitaan pätevän sijasta keskinkertaisuus vastaamaan päivän kuplaa.      Tosi asiassa luonto on tehnyt hyvän työn tekemällä meistä luonteenpirteiltään erilaisia. Porukkaa on joka lähtöön.      Jostain syytä kuitenkin alan tutkijat haluavat edelleen luokitella meitä. Tole...

     Hyvä johtaminen on aina kansallista. Kansallinen johtaminen on aina huonoa. Alun perin sanonnan ydin koski erästä taidesuunata. Joka tapauksesta johtaminen on tullut kuuluisaksi massiivisesta määrästä oppikirjoistaan siinä määrin, ettei siitä voi kirjoittaa enää juuri mitään loukkaamatta jonkun tekijäoikeuksia.      Uskalias yrityskirjailija Raimo Pitkänen on kuitenkin kirjotanut päivän HS:ssä hyvän jutun aiheesta epäillen, onko päätöksen teko johtamista. Hyvin aiheellinen epäilys. Päätöksenteko erottaa johtamisen menestyvästä johtamisesta yhtä hyvin kuin ruuti ja kompassi erottavat keskiajan uudesta ajasta.      Otetaanpa kantaa tekijäoikeuksia pelkäämättä.      Johtaminen on sellaisten päätösten tekemistä, joita kannattaa toteuttaa. Johtaminen muuttuu nyt paljon vaikeammaksi, sillä se vaatii tietoa, taitoja, järjestelmiä ja ihmissuhdetaitoja.      Hiljattain Uuden Suomen verkkosivuilla ...

Suomen vientiä vaivaa anemisuus ja työelämää introverttius. Suomi on useaan kertaan peräkkäin rankattu yhteiskunnan toimivuusmittareilla maailman kärkisijoille. Suomi on luotettava, yhteiskunta toimii, luontoa vaalitaan ja oikesvaltioperiaate toteuttu. On jopa loistava koulusjärjestelmä ja ihmiset koulutettuja, ahkeriakin. Infrastruktuuri on kohtuullista parempi. Metsä-, bio-, kaivannais- ja luontoraakaainetta riittää. Eilen Ylen TV 1:n MOT-ohjelmassa käsitetliin Suomen kilpailukykyä. Siinä hyvin perustein kyseenalaistettiin Kataisen käyrästö kilpailukyvyn muutoksia vv. 2005-2012. Jättämämällä tilastokikkailu siivuun, se on silti epäkurantti köyrästö. Se kuvaa muutosta koko kansantalaouden tasolla, mutta enenkaikkea se ei kuvaa yritysten kilpailukykytassoa. Tämä on tärkeä havainto. Kun katsoaan kilpailukykytasoa, lähinnä teollisuuden  työtunnin hintaa, olemme kilpailukyvyssä edellä Sakasaa ja  tasoissa Ruotsin kanssa. Ohjelmassa Aalto-yliopiston professori  P. Haap...