Tämän  koin  itse  täytettyäni 12 vuotta , jolloin äitini alkoi minua  ilkeää poikaa kasvattaa työläispojaksi . Milloin tahansa housut piti laskea nilkkoihin, kun hän antoi takapuolelleni kyytä. Sitä sattui muutaman kerran viikossa. Tämä kosto isälle, joka jätti äidin. Kun kerran  sylkäisin hänen kasvoilleen ennen hivutuksen alkua, hän repiä paitani ja iski suksen sauvalla pitkin selkääni. Tämä ei jäänyt huomamatta voimistelun opettajaltani, joka otti tästä äidin jonkinlaiseen puhutteluun. Se ei auttanut, mutta se auttoi, kun selkäsauna oli taas edessä ja menin istumaan keinutuoliin kuin herra. Nousin ylös tuolista ja rusikoin lyöntivälineen pillan päreiksi. -Pieksäpä nyt. Hän meni kalman kalpeaksi ja meni hakemaan rakastaja-talonisäntä minua pieksämään. Tällä välin monen kuukauden painoharjoittelulla olin saanut poweria kroppaan niin, että kevyesti pystyin heittämään isännän ulos. Siihen loppuivat äidin teot ja minun sanat äidille.

Itse jouduin viettämään monivaiheisen ja -käänteisen lapsuuden. Synnyin sota-aikana. Se ei olut mitä tahansa aikaa, vaan alle kymmen vuotiaana näin ja koin, miten rankasti sota muutti asuinpaikkani tunnelmaa kärsimyksiin asti. Isäni jouti suoraan asepalveluksesta talvisotaan ja jatkoi sotimistaan Lapin sodassa vuoteen 1945 kesään asti. Sodan päätyttyä hän meni suoraan Helsinkiin minulle tuntemattomaksi jääviin tehtäviin. Myöhemmin sain tietää, että ainakin hän työskenteli Valtiollisessa poliisissa. Tutustui isää vasta 60-luvulla. Varhaislapsuuteni vietin isäni kotitalossa, joka oli suhteellisen varakas.   Kiitos siitä isoisäni Kallen ja isän äidin Hiljan30-vuotista Amerikan tienistejä. Näillä he rahoittivat maatilansa Pennalan. Minä asuin Pennalassa 10-vutiaaksi asti, kunnes vanhempani virallisesti erottua joudin asumaan äidin kotitalossa Harmaalassa. Siellä 10-vutiaan mielestä vallitsi synkkä ja harmaa vaiteliaisuus äidin kolmen veljen viljellessä Harmaalan talon maita elannon...

Ylen Inhimillisen tekijä 7.5 oli ohjelmassa Äidin lyömät ( http://areena.yle.fi/tv/suorat/yle-areena )  toimittaja Sari Valto haastatteli äidin väkivallan kokenutta työnohjaaja Inke Rasilaa ja arkkitehti Jukka Lehtosta. Asiantuntijana oli psykologi traumaterapeutti Anne Suokas-Cunliffea.       Sekä Rasila että Lehtonen olivat kolmivuotiaista lähtien joutuneet äitiensä jatkuvan väkivallan kohteiksi. Rasila kutsui aikaa vv 0-16 pimeyden ajaksi, vv16-30 hämmennyksen kaudeksi ja 30 vuodesta eteen päin kehon ja mielen oikenemiseksi. Kuritusta annettiin piiskoilla, köydellä ja remmeillä.      Lehtonen epäili äidin sadistisuuden syyksi kahden tyttövauvan kuolemaan johtaneen kesken menoa, mikä jälkeen Lehtosen syntyminen poikana oli äidille valtava pettymys ja Lehtonen kuolemiin syyllinen. Rasilan isoäiti oli hakannut Rasilan äitiä. Lehtonen joutui psykiatriseen sairaalaan eikä kertomansa mukaan e näe enää ollenkaan hyvää unta.   ...

     Ylen Inhimillisen tekijä 7.5 oli ohjelmassa Äidin lyömät ( http://areena.yle.fi/tv/suorat/yle-areena ) toimittaja Sari Valto haastatteli äidin väkivallan kokenutta työnohjaaja Inke Rasilaa ja arkkitehti Jukka Lehtosta. Asiantuntijana oli psykologi traumaterapeutti Anne Suokas-Cunliffea.      Sekä Rasila että Lehtonen olivat kolmivuotiaista lähtien joutuneet äitiensä jatkuvan väkivallan kohteiksi. Rasila kutsui aikaa vv 0-16 pimeyden ajaksi, vv16-30 hämmennyksen kaudeksi ja 30 vuodesta eteen päin kehon ja mielen oikenemiseksi. Kuritusta annettiin piiskoilla, köydellä ja remmeillä.     Lehtonen epäili äidin sadistisuuden syyksi kahden tyttövauvan kuolemaan johtaneen kesken menoa, mikä jälkeen Lehtosen syntyminen poikana oli äidille valtava pettymys ja Lehtonen kuolemiin syyllinen. Rasilan isoäiti oli hakannut Rasilan äitiä. Lehtonen joutui psykiatriseen sairaalaan eikä kertomansa mukaan e näe enää ollenkaan hyvää unta.  ...