Ministeriöiden ylin virkamiesjohto oli vielä 2000-luvulla epätasaista, vaikka kuinka sitä yritettiin kouluttaa kokonaisuuksia hallitseviksi johtajiksi ja   hyviksi henkilöesimiehiksi. Sama epätasaisuus vaivasi myös ministereitä. Huonoimmat kokemukset olivat pelkin poliittisin perustein valituista johtajista. Pahimillaan he olivat vain puolueiden sotureita. Parhaat kokemukset olivat omin avuin edenneistä johtajista, joille asioita eteenpäin vievä ote oli isestäänselvyys. Muutamaa tällaista kyllä piinasi kapea-alaisuus. Kokoomuksen tullessa hallituksiin virkamieskuntaan alkoi tulla virkistäviä ulkopuolisia johtajatyyppejä. Osa heistä ei heti kylläkään tajunnut, mikä on virkmiesroolin   ja bisnesmiehen roolien erot.