Eino  Leinon sanoin ”Öinen lehto, lapsen kehto siinä on lapsosen hyvä.…”  Jätetään loppu maamme hiihdolle. Eli Suomen hiihdon taso on samaa luokkaa, kuin aamun luonto ohjelman tekninen toteutus. Se jäi jumputtamaan pääsemättä eteenpäin ”Laajat Tiibetin jää ylängöt ovat hyviä.  ” Jos legendaarinen Paavo Tiilikainen olisi hengissä selostamassa, hän olisi lausunut: ”Olemme kymmenien tuhansin joukoin kokoontunut jatkamaan Suomen, isiemme ja menneiden hiihtosankarien perinteitä voitosta voittoon”. Hetken päästä Paavo rapisutellut papereitaan ja ihmetellyt, kuka koronaus tuo ranskalain Carara on. Nyt ei tarvitse kummastella ranskalaisten menestystä.    Iiro Niskanen täyttää ainoana meidän menneiden hiihtosankarien mittapuut. Hän voitti 15 km:n perinteisellä, mutta maamme muiden edustajien sijoituksista ei ole tietoa, ei edes valta medioissa. Maamme naisten hiihdon kärkinimi uhosi pudottuaan sprintin eristä ulos, että lauantaina näytetään, miten suksi kulkee. Kulki se ...

Eino  Leinon sanoin ”Öinen lehto, lapsen kehto siinä on lapsosen hyvä.…”  Jätetään loppu maamme hiihdolle. Eli Suomen hiihdon taso on samaa luokkaa, kuin aamun luonto ohjelman tekninen toteutus. Se jäi jumputtamaan pääsemättä eteenpäin ”Laajat Tiibetin jää ylängöt ovat hyviä.  ” Jos legendaarinen Paavo Tiilikainen olisi hengissä selostamassa, hän olisi lausunut: ”Olemme kymmenien tuhansin joukoin kokoontunut jatkamaan Suomen, isiemme ja menneiden hiihtosankarien perinteitä voitosta voittoon”. Hetken päästä Paavo rapisutellut papereitaan ja oli ihmetellyt, kuka koronaus tuo ranskalain Carara on. Nyt ei tarvitse kummastella ranskalaisten menestystä.    Iiro Niskanen täyttää ainoana meidän menneiden hiihtosankarien mittapuut. Hän voitti 15 km:n perinteisellä, mutta maamme muiden edustajien sijoituksista ei ole tietoa, ei edes valta medioissa. Maamme naisten hiihdon kärkinimi uhosi pudottuaan sprintin eristä ulos, että lauantaina näytetään, miten suksi kulkee. Kulki...

Pitääkö Norjan menestymistä Trondheimin MM-talvikisoissa ihailla? Yleisesti ottaen tietenkin pitää, koska pieni maan menestyy saaden lajissa kuin lajissa kaksoisvoittoja ja jopa kolme ensimäistäsijaa. Ja maa on väkiluvultaan Suomen kokoluokkaa. Siis ihme maa. Tarkemmin ajatellen asialla ei nyt kääntöpuolta ole, mutta merkittävä taustatekijä menestykseen vaikuttamassa on. Ensimmäisenä tulee mieleen norjalaisten hullaantuminen talvilajeihin. Mutta tarkemmin ajatellen se ei oikein riitä selitykseksi, sillä on Suomikin ihastunut hiihtoon ja mäkihyppyyn. Tässä kohtaa minun mieleeni nouse aina 50 vuoden aikainen tapahtuma, jossa oli pohjoismaiden tutkijoiden kanssa seminaarissa Oslossa ilta keskusteluissa norjalaiset valittelivat huono talvilaji menestystä eikä kesälajeissakaan ollut hurraamista, ja urheilumäärärahat olivat tiukassa. Muutaman vuoden jälkeen maan rannikkoveistä löydettiin öljyä Norjan alkaessa tämän ansiosta vähitellen rikastua. Nyt maan öljy- ja kaasusäätiön varat kä...

Ylen Jälkihiki oli töpinöissä keksittyään keinon siihen, miksi mc-hiihtäjämme eivät hiihdä omalla tasollaan. Tämä erityisesti näkyi Ivo Niskasen puuhissa. Mies oli maalihaastattelussa raivoissaan, koska omien sanojensa mukaan ei ollut saanut itsestään irti kaikkea, mitä kehossa oli sinä hetkellä oli ollut. Sisko Kerttu oli huikannut kameran raosta, ett Iivoa vaivaa pohojolaisittain lesteeni ei laiskuus. Iivo suuttui tästä ja raivokkaasti selitti, että oli vahingossa ottanut kopista suksia hakiessaan Remy Lindholmin hiihtotason mukaansa ja vahingossa virittänyt sen päälleen lähtö innostuksessaan. Hän oli kyllä yrittänyt irrottautua  siitä jo ensimmäisessä nousussa, mutta Remy varovaisena miehenä oli  sutinut tason kiinni erikeeperillä, joten koko kisa oli pilalla. Sen sijaan Hyvärinen oli koko varikkoajan kytännyt Kläebua saadakseen siepatuksi sen hupparin alta hänen tähän kilpailuun käyttämänsä tason, jota edusti kaulaan sidottu liina. Hyvärinen oli pari kertaa yrittänyt ja ep...

Eino  Leinon sanoin ”Öinen lehto, lapsen kehto siinä on lapsosen hyvä.…”  Jätetään loppu maamme hiihdolle. Eli Suomen hiihdon taso on samaa luokkaa, kuin aamun luonto ohjelman tekninen toteutus. Se jäi jumputtamaan pääsemättä eteenpäin ”Laajat Tiibetin jää ylängöt ovat hyviä. ” Jos legendaarinen Paavo Tiilikainen olisi hengissä selostamassa, hän olisi lausunut: ”Olemme kymmenien tuhansin joukoin kokoontunut jatkamaan Suomen, isiemme ja menneiden hiihtosankarien perinteitä voitosta voittoon”. Hetken päästä Paavo rapisutellut papereitaan ja ihmetellyt, kuka koronaus tuo ranskalain Carara on. Nyt ei tarvitse kummastella ranskalaisten menestystä.   Iiro Niskanen täyttää ainoana meidän menneiden hiihtosankarien mittapuut. Hän voitti 15 km:n perinteisellä, mutta maamme muiden edustajien sijoituksista ei ole tietoa, ei edes valta medioissa. Maamme naisten hiihdon kärkinimi uhosi pudottuaan sprintin eristä ulos, että lauantaina näytetään, miten suksi kulkee. Kulki se vitosen ...

Tapausta on käsitelty julkisuudessa, niin että kuukin punottaa ja sana miekalla mätkitty venäläisiä nilkoille, että hirvittää. Se mitä maalin tuloon jälkeen tapahtui, on järkyttävää ja tuomittavaa. Itse kilpailun aikana Ylen asiantuntija Jauhojärvi huusi loppusuoralle tultaessa ääni käheänä mikrofoniin, että Jouni pysy vasemmalla, pysy vasemmalla. Tosiasia on, että Mäki koko loppusuoran pikkuhiljaa hivuttautui koko ajan suoran vasemmalta oikealle reunalle eikä valinnut lopun ajolinjaansa oltuaan venäläisen edellä, vaan rinnalla. On outoa, jos hiihtäjä ei valitse loppusuoralla lyhintä tietä maaliin.Seuraukset olivat mitä olivat. Ainut rehellinen asiantuntija Kyrö totesi Mäen rikkoneen törkeästi sääntöjä.

Moniin vuosikymmeniin urheilu ei ole ollut leikin asia. Kommunismin vallassa elävät pyrkivät sillä luomaan hyveellisen ja puoleensa vetävän imagon maan maineen. Niinpä kylmän sodan aikana yleisurheilu- ja palloilukentät toimivat kommunismin aatteen näyttäytymis- ja peliareenoina. Menestymisen avulla maa sai kiistatonta positiivista propaganda-arvoa maailmanlaajuisesti. Monetarismi iski myös urheiluun riisuen urheilusta sen vähäisenkin aatteellisen slogan ”nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin”.   Slogan on kääntynyt maiden talouden iskulauseeksi. Maat, jotka eivät täytä iskulauseen ehtoja, pyrkivät armottomalla vimmalla saavuttamaan muut maat ihmisoikeuksia polkemalla ja luonnon varoja säästämättä. On myös elegantimpia urheilumenestyksen konsepteja. Lähinaapurimme Norja on tämän asian suurlähettiläs. Maassa alkoi 1970-luvun lopulla sen merialueilta löytyvien raakaöljylähteiden ansiosta ennennäkemätön rikastuminen. Se näkyi Suomessa hyvin pienissäkin asioissa, kuten seminaarien osa...

      Ei tarvita edes tilastojen kaivelua huomatakseen, ettei tällä tynkä kaudella kärkisijoituksia tullut ja kympin joukkoon pääseminen oli harvinaista.   Nuorten MM:t olivat Suomelle totaali tuhahdus, paras sija about 20. Helpointa on ryhtyä moittimaan hiihtäjiä, hehän ne pallipaikat tuovat.   Ruudusta seurattuna maamme hiihtäjät näyttävät hyviltä ihmisiltä, kunnon kansalaisilta.      Syyn täytyy olla systeemissä. Yksi huomion arvoinen piirre Suomen urheilujärjestelmissä on ollut jo pitkään se, että valmentajista tehdään johtajia. Tämä näkyy ylimmälle huipulle saakka tällä hetkelläkin. Moinen urapolku ei sovi kuin korkeintaan kelloseppämestarille, joka valvoo viiden kellosepän työtä aikoinaan saadulla mittavalla kokemuksellaan sadoista kokoon panemistaan kelloista. Hän ei kuitenkaan voi johtaa koko kellotehtaan työstä, koska siinä pitää hahmottaa kokonaisuus kilpailijoista rahoituksen kautta myyntiin saakka Poikkeuksia on, mutta kyse on silloin ...

     Olin kirjaimellisesti pudota penkiltä nähdessäni tv-ruudusta Oulun käräjäoikeuden salissa epäillyn pukeutuneena jonkinlaisiin turkiskuoseihin, ilmeisesti ketunnahkoihin. Kasvoja ei tietenkään näkynyt neliö milliäkään. Oli jopa vaikeaa hahmottaa, oliko kyse ihmisestä lainkaan. Ilmeisesti penkille istuja oli kuitenkin humanus erectus, koska hänelle tuomioistuinvirkailija luki jotain.      Koska Yle ei saanut televisio-oikeuksia lähettää kv hiihdon   kisatapahtumia kohtuuttomien kalliiden hintapyyntöjen takia, yksi mahdollisuus on, että se voisi keskittyä eri oikeussalissa nähtyjen epäiltyjen korkealaatuisten peiteasujen esittämiseen. Tällaiset maksuttomat ohjelmat saattavat herättää katsojassa korkealaatuisten tunnetiloja laidasta laitaan.

Jokainen tiedostaa maailman muuttuneen 1950-luvun sanomalehti- ja radioajan tiedonvälityksestä monikanavaiseksi ja heti saatavaksi. Nykymedia nostaa sankareita esiin ja sammuttaa niitä oman tahtinsa ja markkina-arvonsa mukaan. Kullakin maailmankylän sankarilla on maalleen arvonsa lähinnä sen mukaan, kuinka monta sataa miljoonaa lukijaa, katselijaa ja seuraajaa sankari saa sose- ja markkiamediassa. Valtio ja kunnat rahoittavat urheilua kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain suoraan   toimitila- ja palkkakustannuksina sekä investointeina. Nuorisoliikunnan ja ihmisten perusliikunnan kannalta tämä on kannatettavaa. Kohtuullisella urheilulla on eninomaisen hyvät terveysvaikututkset koko elämän ajalle. Pitäisi kuitenkin laajemmin keskustella, missä määrin yhteiskunnan pitää osallistua huippu-urheilun tukemiseen. Tämä ensiksi sen tähden, että osa mahdoillisista huipuista, joilla olisi jonkinlaista markkina- tai imogoavoa maalle, on voittoa tuottavaa kaupallista toimintaa, ...