Siirry pääsisältöön

2472. Urheilu ei ole enää leikin asia

Moniin vuosikymmeniin urheilu ei ole ollut leikin asia. Kommunismin vallassa elävät pyrkivät sillä luomaan hyveellisen ja puoleensa vetävän imagon maan maineen. Niinpä kylmän sodan aikana yleisurheilu- ja palloilukentät toimivat kommunismin aatteen näyttäytymis- ja peliareenoina. Menestymisen avulla maa sai kiistatonta positiivista propaganda-arvoa maailmanlaajuisesti. Monetarismi iski myös urheiluun riisuen urheilusta sen vähäisenkin aatteellisen slogan ”nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin”.  Slogan on kääntynyt maiden talouden iskulauseeksi. Maat, jotka eivät täytä iskulauseen ehtoja, pyrkivät armottomalla vimmalla saavuttamaan muut maat ihmisoikeuksia polkemalla ja luonnon varoja säästämättä.

On myös elegantimpia urheilumenestyksen konsepteja. Lähinaapurimme Norja on tämän asian suurlähettiläs. Maassa alkoi 1970-luvun lopulla sen merialueilta löytyvien raakaöljylähteiden ansiosta ennennäkemätön rikastuminen. Se näkyi Suomessa hyvin pienissäkin asioissa, kuten seminaarien osallistuvien pohjoismaisten seminaarien Norjan edustajien lukumäärissä. Valtiolla oli varaa lähettää niihin runsaasti osallistujia verrattuna muihin maihin.  Nyt tämä ehkä näkyy kaikkein selvimmin Norjan yleisurheilun ja hiihdon tasojen nostamisessa. Norjan ampumahiihto tähdet asuvat Holmenkollenkin rinteellä näkymä Atlantille. Se on sama kuin ah. Seppälällä asuisi Eiran kaksiossa näkymä Klippanille. Sama trendi näkyy Arabian niemen öljymaissa.

Jalkapallossa ilmiö on ehkä kaikkein helpoin huomata. Siinä huippujoukkueiden menestymisessä kotimaalla ei ole juuri merkitystä, koska palaajat on ostettu satumaisilla summilla, joilla ei ole mitään tekemistä katsojamäärien kanssa. Tämä ilmiö ja sen illuusio jatkuvat niin kauan, kun rahakkaita omistajia löytyy ja tv-sopimuksia saadaan neuvoteltua. Loppujen lopuksi tietenkin kyse on katsojaa määrien tavoittamisesta.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *