Siirry pääsisältöön

2472. Urheilu ei ole enää leikin asia

Moniin vuosikymmeniin urheilu ei ole ollut leikin asia. Kommunismin vallassa elävät pyrkivät sillä luomaan hyveellisen ja puoleensa vetävän imagon maan maineen. Niinpä kylmän sodan aikana yleisurheilu- ja palloilukentät toimivat kommunismin aatteen näyttäytymis- ja peliareenoina. Menestymisen avulla maa sai kiistatonta positiivista propaganda-arvoa maailmanlaajuisesti. Monetarismi iski myös urheiluun riisuen urheilusta sen vähäisenkin aatteellisen slogan ”nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin”.  Slogan on kääntynyt maiden talouden iskulauseeksi. Maat, jotka eivät täytä iskulauseen ehtoja, pyrkivät armottomalla vimmalla saavuttamaan muut maat ihmisoikeuksia polkemalla ja luonnon varoja säästämättä.

On myös elegantimpia urheilumenestyksen konsepteja. Lähinaapurimme Norja on tämän asian suurlähettiläs. Maassa alkoi 1970-luvun lopulla sen merialueilta löytyvien raakaöljylähteiden ansiosta ennennäkemätön rikastuminen. Se näkyi Suomessa hyvin pienissäkin asioissa, kuten seminaarien osallistuvien pohjoismaisten seminaarien Norjan edustajien lukumäärissä. Valtiolla oli varaa lähettää niihin runsaasti osallistujia verrattuna muihin maihin.  Nyt tämä ehkä näkyy kaikkein selvimmin Norjan yleisurheilun ja hiihdon tasojen nostamisessa. Norjan ampumahiihto tähdet asuvat Holmenkollenkin rinteellä näkymä Atlantille. Se on sama kuin ah. Seppälällä asuisi Eiran kaksiossa näkymä Klippanille. Sama trendi näkyy Arabian niemen öljymaissa.

Jalkapallossa ilmiö on ehkä kaikkein helpoin huomata. Siinä huippujoukkueiden menestymisessä kotimaalla ei ole juuri merkitystä, koska palaajat on ostettu satumaisilla summilla, joilla ei ole mitään tekemistä katsojamäärien kanssa. Tämä ilmiö ja sen illuusio jatkuvat niin kauan, kun rahakkaita omistajia löytyy ja tv-sopimuksia saadaan neuvoteltua. Loppujen lopuksi tietenkin kyse on katsojaa määrien tavoittamisesta.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *