Ota mies hyvä asento ja kuuntele. Suomen kansa, maat, pellot, joet, järvet ja maat ja metsät ja kaikki olemassa oleva on lain kouralla asetettu kukin omaan lokeroonsa ja raameihinsa, jossa kansan, kansalaisen ja eri toimijoiden on pysyttävä. Jollet pysy, seuraa rangaistus, jollei laintuntija sinua pelasta. Tämä perustuu siihen että, vaikka kuinka ja miten tarkasti lainsäätäjä sinun toimintaasi rajaa ja vaikka kuinka suuri juristilauma rajoja pykälillään asettelee, sinne jää aina alueita, jotka jäävät elämänpiirin ulkopuolelle tai rajaus jättää katvealueita, joista ei mainita mitään tai mainitaan, mutta puutteellisesti tai ristiriitaisesti. Ja onpa tapauksia, joissa yhtä tapausta, esimerkiksi varkautta määrittelee monta osin päällekkäistä tai rinnakkaista taikka eri arvoista lainkohtaa. Minä rakastan tällaista lainviidakkoa, minä elän sillä, koska osaan liikkua siinä, lopetti asianajaja.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti