Vaikka
kuinka olisi epäobjektiivinen, on myönnettävä Britannialla olevan merkittävää kapasiteettia luonnonteissä ja myös filosofiassa. Newton ja Darwin olivat aikansa neroja ja
heidän perintönsä ovat lahja ja moottori kehitykselle. Tekniikan kehityksessä
välttämätön integraalilaskenta oli Newtonin käsialaa ja evoluution merkityksen
esiin tuomisessa Darwin oli keskeinen hahmo. Britannia ratkaisi teollisuuden ja
asumiseen energian kysynnänkasvun kehittämällä höyrykoneet pumppaamaan vettä
kaivoksista. Veden tulo hiili- ja metallikaivoksiin oli aiemmin ollut
ylipääsemätön ongelma laajentaa kaivoksia, vaikka louhittavaa oli vielä
runsaasti jäljellä. Kehittynyt höyrykone oli valtava loikka konepajateollisuudelle rakentaa
elintärkeitä rautateitä ja myös sotakalustoa. Tämä näkyy tämän päivän historiassa
kuten Intiassa, Afrikassa ja Australiassa sekä karmeassa atomipommissa. Ajankohtaisessa koronarokotteen kehittämisessä
Britannialla on tärkeä rooli.
Britannian
pätevyyden lähtökohdat juontuvat maan imperiumin ajalta, jolloin ylimmän yhteiskuntaluokan
jäsenillä oli aikaa harjoittaa tiedettä, taidetta, keksintöjä ja filosofiaa.
Hyvät yliopistot olivat välttämätön kyytipoika aatelismiesten luovuudelle ja keksinnöllisyydelle.
Britannia ei
tietenkään brexitin vuoksi katoa tieteen ja taiteen foorumeilta, mutta kova
raja vaikeuttaa eurooppalaista yhteistyötä.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti