Siirtomaavallan aika ja maailmansodat ovat muokanneet eri maiden asenteita ja maiden kansalaisten vaihtelevaa suhtautumista muiden maiden kansalaisiin. Keskivertobritti nuori liikkuessaan maailmalla kyllä suhtautuu vierasiin ihmisiin ja oloihin, kuin ne olisivat jotenkin heitä ala-arvoisempia. Tämä voidaan panna nuoruuden tiliin. Ruotsalaiset käyttäytyvät sivistyneen kohteliaasti meihin suomalaisiin. Tämä kaltaisia analogia esimerkkejä on maan kolkat pullollaan, missä toisen kasakunta suhtautuu naapuriin alta kulmain.
Siirtomaavallan
aika oli eräs historian prosessi muokkaamaan asenteita. Britannia suurimpana
emämaana muokkasi asenteita isäntämaana alusmaita kohtaan, mikä näkyy esimerkiksi vastikään nähty tv-draamassa. Alusmaa sana oli
käytössä meillä Suomessakin 1950-luvulla kansakoulun maantieteen tunnilla. Ehkä
kaikkein räikein tapaus oli Belgian Kongo, jonka Belgian kuningas Leopold II omisti
henkilökohtaisesti.
Keskiajan lopun suursodat, esimerkiksi Ruotsin Kustaa II Aadolf 1600-luvun alun valloitukset aina Konstantinopoliin saakka olivat Suurvalta Ruotsin vastaus Britannian ja Espanjan siirtomaavaltapolitiikalle mottona ottaa kullat ja hopeat mistä ne sai irti. Se oli myös vastine puuttuvalle finanssipolitiikalle, joka oli vasta syntymässä mm hollantilaisten kuppakomppanioiden ympärille.
Kommentit
Lähetä kommentti