2481. Vanhalle daamille ei mikään tapahdu sattumalta

Jätetään kunnianarvoset daamit aluksi rauhaan. Joka tapauksessa sattuman tai hyvän tuurin joskus sanotaan vaikuttaneen onnelliseen tai hyvään lopputulokseen. Suuressa mittakaavassa voidaan aprikoida esimerkiksi, vaikuttiko hyvä onni II maailmansodan Saksan sodankäynnin alkumenestykseen ja tappion alkuun, jota kesti sodan loppuun asti.
Onneen se vaikutti. Saksan hyökkäys Ardennien yli Ranskaan oli hyvästä tuurista kiinni monella tavalla. Ensiksi Hitlerin lähiesikuntaan kuuluivat sattumalta hyökkäyshenkisset sotapäälliköt Manstein ja Guderian, jotka houkuttelivat epäröivän Hitlerin tähän uhkarohkeaan panssarihyökkäykseen läpäisemättömänä pidetyn Ardennien metsäisen vuoriston yli Ranskaan. Hyökkäys onnistui pilvettömänä päivänä yhdenkään liittoutuneen lentokoneen häiritsemättä kapeaa tietä matkaavaa kolonnaa. Se ratkaisi Saksan alkumenestyksen Stalingradin saakka. Sattuma korjasi satoa natseille.
Toista oli neuvostoliittolaisten valtava vastahyökkäys kevät talvella 1943 alussa. Siinä sattuma oli kaukana. Tätä hyökkäystä varten Stalin oli vuosia aiemmin organisoinut Uralin takse tehtaansa tuottamaan 40 000 ”maailman parasta” T 34 panssarivaunua. Maailman suurin panssaritaistelu käytiin kesällä 1943 Kurskin mutkassa. Savuava ja roihuava taistelu päättyi natsien murska tappioon. Tässä taistelussa ei ollut kyse tuurista, vaan välttämättömyyden toetutumisesta.
Oliko Suomella hyvää tuuria saadessaan Mannerheimin ylipäälliköksi Suomen sotiin. Vastaus ei ole yksiselitteinen. Arvojohtajana hän oli siinä tilanteessa verraton. Muttei pelkästään sillä voittoja tule. Koko armeijan johtajaksi olisi löytynyt Suomesta kyvykkäimpiäkin neljän tähden kenraaleja, esimerkiksi Talvela esikuntapäällikkönään Airo.