Muutos on maaginen sana. Jos se loppuu, loppuu elämäkin. Organisaatioille sen puutuminen on yhtä kohtalokasta, muttei niin nopeaa. Niille muutoksen pitäisi merkitä edistystä. Kun muutos tapahtuu kriisin sanelemansa, lopputulos ei välttämättä ole hyvä, mutta joskus on näin parempi kuin häämöttävä katastrofi. Yhteiskunnalliset kriisit ja sodat aiheuttavat nopeitakin muutoksia valtion hallintoon. Näin kävi talvisodan jälkeen, kun puolustusvoimamme organisoitiin paremmin vastamaan idän suunnan aggressioita torumaan. Toinen suuri muutosreformi käynnistetiin1960-uvun lopulla Pekka Kuusen kirjan pohjalta ”60-luvun sosiaalipolitiikka”. Se havahdutti päättäjät huomamaan, kuinka huonolla tasolla oli sotien runtelema kansalaistemme sosiaalinen tilanne. Oli köyhyyttä, sotaleskiä, orpoja, vammautuneita ja traumatisoituneita ihmisiä. Se oli merkittävä käänne kohti nykyistä sosiaaliturvajärjestelmäämme, joka nyt on leikkauspaineiden alla kasvavien kustannusten takia. Sen sijaan minkäänlaista valtion ...

Aloittaessani valtiovarainministeriön konsulttina esitöikseni kävin osastopäälliköiden luona  juttelemassa kehysohjauksesta ja tulosjohtamisesta. He näyttivät innostuneilta ja halukkailta muutoksiin. Totesimme ministeriön perinteisen jaon talouspolitiikkaan ja resurssihallintoon pätevän edelleenkin ja tulevan kehittelytyön ongelmien olevan osastojen tulosaluejaossa ja tulostavoitteissa. Sovittiin, että osastot laativat pohjapaperit näistä asioista. Ne käsiteltäisiin myöhemmin osastojen yhteisessä seminaarissa.  Kukin osasto esitteli kotiläksyksi saamansa pohjapaperin seuraavan vuoden 1992 tulostavoitteista. Keskustelun jälkeen valtiosihteeri ja minä kommentoimme niitä. Tilaisuus oli hyvin tiivishenkinen ja lupauksia antava tulevalle kehittämissavotalle.. Esitin ministeriön rooleiksi: hallinnonalansa johtaja, resurssineuvottelija, nopeatempoinen asiantuntija, työmarkkinaneuvottelija, tutkiva asiantuntija ja kehittäjä, joka sai kannatusta, mutta unohdettiin myöhemmin. Vuoden 1...

Jos totta puhutaan niin, naurattaa, sillä hyvää satiiria tulikin. Siinä on liukua juonessa ja sanoissa. Ei tarvitse olla kritiikin uranuurtaja huomatakseen tämän. Onnittelut käsikirjoittajalle ja Ylelle. Jotta tämä kohtalon draama asettuisi pitkävetisyyden lähihistorian uomaan, rantavalleja on korotettava, sillä muutoin kansan kunnioitus esivallan koneistoon alkaa horjua. Totuuden virta on onneksi kiivennyt padon yli vallaten maaseudun lakeudet ja kaupunkien kadut. Tositarinalle on aina kysyntää. Tässä se ratsastaa tanner jylisten 1990-luvun hallinnon tehostamisen uustermeillä tulosjohtamisella, tulostavoitteilla ja tulosalueilla. Täytyy kuitenkin muistaa, ainakin tietää, kuinka pullollaan postit ja veeärrät olivat henkilökuntaa, kenenkään kysymättä niiden perään, mitä niillä saatiin aikaan. Turha sitä oli kysellä sillä posti ja junat kulkivat 70000 virkailijan toimesta. Kaikki muistavat 1990-luvun alun laman. Sen jälkeen alettiin kyseenalaistaa, voiko hallinto enää toimia virkailemall...

     Tulospalkat ovat muodostuneet julkishallinnon yksiköiden räjähdysherkäksi polttoaineeksi. Parhaassa tapauksessa sen avulla voidaan estää viraston uppoamista vararikkoon ja kurjimmassa saattaa johto ulkoisen ihmettelyn ja sisäisen kähinän ampiaispesäksi. Avain tekijä on oikeat mittarit ja oikeat mitattavat tavoitteet. Tilannetta on pahentanut eräiden konsulttien voimakas luennointi tyyliin, ettei ison päällikön kannata tulla edes työpaikalle normipalkalla, vaan pitää olla lisäksi puolet tulospalkkaa.      Tulospalkka on nähtävänä ennen kaikkea johdon keinona toteuttaa tulostavoitteitta eikä palkan korotusautomaattina. Jos johtajalle maksetaan tulospalkkaa, sillä pitää olla suora yhteys yksikön ulkoiseen tuloksellisuuteen asiakkaille eikä keskeistä saa olla sijaismittarit kuten yhteydenpito sidosryhmiin tai omistajiin.   Organisaation sisäisessä palveluyksikössä tulospalkkio voi olla sidoksissa sisäisiin suoritteisiin kuten hallinnon palveluyksik...

Kauppatorille puhalsi talven ilkeä tuuli saaden kojujen seinät lepattamaan, kun kävelin sieltä salkku kädessä rahoitusjohtaja Kari Narsin huoneeseen. Hän ojensi ensi töikseen luettavakseni laatimansa muistion rahoitushuoltostrategiasta. Se oli tärkeä paperi, jolla avulla oli mahdollista tasapainottaa valtion budjettia ulkopuolisista rahoituslähteistä, tarkastella ja sopia, mitkä olivat rahoitusmarkkinayksikön, budjettiosaston ja valtiokonttorin roolit rahoitushuollossa. Palkkaosastolla, virallisesti työmarkkinalaitoksella, oltiin innostuneita, mutta Teuvo Metsäpelto ja Marja Paavilainen näyttivät haluavan tulosaluejaolla vahvistaa omia asemiaan, mikä tämän tyyppisissä uudistuksissa oli aivan luonnollista, sillä konsultin tehtävänä oli etsiä tasapainoiset ratkaisut. Osastoa pohditutti, mikä olisi pätevä palkkaneuvottelujen tulosmittari. Osastopäällikkö Sakari Kajander oli kiinnostunut mutta kiireinen. Hän totesi, että sopimustoiminta oli kokonaisuus ja siksi sen täytyi olla samassa...

Pakkanen alkoi kiristyä ja liikenneruuhka oli pahimmillaan taksin viedessä minut ministeriön luentosaliin osastojen yhteiseen iltatilaisuuteen. Kukin osasto esitteli kotiläksyksi saamansa pohjapaperin seuraavan vuoden tulostavoitteista. Keskustelun jälkeen valtiosihteeri Eino Keinänen ja minä kommentoimme niitä. Tilaisuus oli hyvin tiivishenkinen ja lupauksia antava tulevalle kehittämissavotalle. Joukosta erottuivat Anne Brunilan täsmälliset puheenvuorot ja Pekka Ojalan visiot ministeriön roolista. Esitin ministeriön rooleiksi: hallinnonalansa johtaja, resurssineuvottelija, nopeatempoinen asiantuntija, työmarkkinaneuvottelija, tutkiva asiantuntija ja kehittäjä, joka sai kannatusta, mutta unohdettiin myöhemmin. Vuoden 1991 tammikuussa ilmestyneessä ministeriön sisäisen tiedotuslehden Tiukkalinjan etusivulla oli myöhemmin juttu seminaarista.

Eilisten Turun alueuutisten mukaan Porin poliisilaitoksen huumekoira nuuskii kadulla ihmisiä huumeiden löytämiseksi. Viime   vuonna koira teki yli kaksi sataa ilmiantoa. Ensiksi on tulkinnan varaista salliiko nykyinen poliisilaki tällaisen umpimähkäisen koiravalvonnon. Toiseksi menettely on rankka askel kohti poliisvaltiota. Kolmanneksi ihmisillä voi olla mukanaan laillisia lääkkeitä, jotka koira väärin ilmiantaa. Eduskunnan oikeusasiamiehen tulisi ottaa pikimmin kantaa, onko tällainen kyttääminen viattomien ihmisten joukossa sallittua. Neljänneksi poliisin tulisi kysyä itseltään, onko tämä moraalisesti oikein. Ettei vain kyse olisi siitä, että tällä arveluttavalla menettelyllä paikallinen poliisi saa koiramaisesti tulostavoitteensa täyteen.  

Tulospalkkio, kannustepalkka, bonus. Termejäkö vain? Jos halutaan fiinistellä tulospalkkio on palkitsemista hyvästä tuloksesta. Kannustepalkka voi tarkoittaa yrityksen siirtymistä kokonaisuudessaan kannustavaan palkisemiseen. Bonus on lähinnä henkilökohtaista palkitsemista. Niin se tarina. Kaupparekisteri oli aikoinaan melkoisessa pulassa käsittelyaikojen ollessa jopa  kahdeksan kuukautta. Asiakkaat valittivat jatkuvasti. Ilman kiirehtimisjärjestelmää rekisterin olisi hukka perinyt. Mutta eihän ruuhka pienene, jos välistä vedetään kiirehdityt. Laarin pohjalla ilmoitukset eivät liiku juuri lainkaan. Pulasta pääsemiseksi laadittiin organisaatiomuutos. Rekisteri jaettiin neljään samankaltaiseen ryhmään, joille soviteltiin yhtä suuret tulostavoitteet, esimerkiksi 2300 rekisteriin vientiä kuukaudessa. Tämä keino puri. Ruuhka purkaantui. Tässä voidaan nähdä neljä opetusta. Ensiksi ongelma oli asiakkaalle näkyvässä tuloksessa. Asiakkaalle oli tärkeää, että käsittelyaika oli lyh...

Oli arveluttava olo mennessäni vuonna 1990 talousjohtajan saattelemana Helsingin yliopiston consistor miniumiin esittelemään tulosohjausta. Puhetta johti eläinlääketieteen professori.  Esitykseni pääpointti oli: opetusministeriö antaa yliopistolle toimintavapautta, kun tämä esittää ministeriölle mitattavat tulostavoitteet . Se oli laajasti ymmärrettynä vaihtokauppaa. Esiteltyäni asian, se jätettiin pöydälle ja minut saatettiin ulos. Myöhemmin samassa kokouksessa asia hyväksyttiin. Helsingin Sanomien mukaan KM Kirsi-Mari Kallio väittelee aiheesta Turun yliopistossa. Hyvä kun tutkitaan. Jo silloin valtion budjettiuudistuksen yhteydessä pohdittiin tulosohjauksen soveltuvuutta korkeakoulumaailmaan. Ongelmana oli, miten tulostavoitteet ja –mittarit määritellään. Henkilöstö purnasi vastaan. Se katsoi, että silloisesta työaikaseurannasta on jo tarpeeksi vaivaa. Suoritetut tutkinnot ja julkaisut ovat hyviä operatiivisia mittareita. Verkko-opiskelu tehostaa tutkintojen suorittamista. ...

Aamun TV:ssä puolustusministeri Haglund moitti Valtion talouden tarkastusvirastoa siitä, että sen tuloksellisuusmittarit eivät sovi kriisinhallintajoukkojen taloudellisuuuden   ja vaikuttavuuden tarkasteluissa. Hän patisti virastoa kehittämään mittarieta siihen suuntaan, että ne kertoisivat nykyistä paremmin, miten kriisinhallinassa on onnistutu. Haglund on oikeassa siinä, että Suomen osuuden selvittäminen kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä on hankala kysymys. Hän tavallaan itse vastasi ongelmaan kertomalla, että   juuri meneillään pidettävässä pohjoismaisten puolustusministereiden kokouksessa on sovittu pohjoismainen visio puolustusyhteistyöstä. Kriisinhallintaoperaatioden vaikuttavuuden suunnittelussa ja seurannassa on turvauduttava   poliittiseen visioon. Visio ja aiotut operaatiot on heijasteltava toisaan vasten ja täsmennettävä intuitiivisen kokemuksen ja tiedon varassa, mikä jälkeen tehdään päätökset. Onnistumisesta voidaan saada konkreettista...