Monet talousoppineet ovat todenneet Suomelta puutuvan vision, siis mitä koti Suomen taloutta ja yhteiskuntaa tulisi kehittää koko yhteiskunnan elinvoimaisuuden ja kasvamisen turvaamiseksi. Muiden muassa Aalto Yliopiston professori Matti Pohjola esitti tämän ajatuksen eilisessä Ylen MOT-ohjelmassa.. Visio on välttämätön, mutta sen realisoituminen toimiksi on vielä välttämättömämpää askeleiden ottamiseksi kohti visiota. Tämän pätee kaikissa organisaatoissa. On hyvin yleistä, että visio unohtuu pölyttymään hyllylle ja organisaatio elää kuin ennenkin vailla vision paineita. Valtiolta ja kunnilta   visio luominen edellyttää näkemyksen luomista, millaisen ministeriö- ja keskusvirastojärjestelmän   sekä kuntarakenteen edistyskykyiset päättävät haluavat. Kehittämisen pitää alkaa huipulta, eli ministeriöjärjestelmän uudistamisesta. Kunnissa valtuustot ovat avainasemissa, Meillä on 12 ministeriötä ja niissä henkilökuntaa vajaat 2500 työntekijää. Kuntia on noin 400. Yhteensä julkisel...

Tällä otsikolla markkinoimme johdon seminaaria. Paikalle oli kutsuttu 140 valtion hallinnon ylimmän johdan edustajaa. Kyse oli päivän seminaarista aiheena kehysohjauksen ja -budjetoinnin käyttöönotto ministeriössä ja virastoissa sekä laitoksissa. Vallankumouksellista. Tällainen irtiotto oli mahdollista delegoimisen aallossa antaa päätöksen tekovaltaa ministeriön alaisille yksiköille. Toisin sanonen haluttiin, että ministeriöt lopettavat yksityiskohtaisen määräilyn ja keskittyvät strategisiin kysymyskin. Osittain se oli toiveajattelua, koska ei vain niin yhtäkkiä ministeriöiden satavuotista keskitetyn johtamisen kulttuuria käännetä toimintavapauksia suosoivaan johtamistapaan. Epäily oli osittain realismia kehittämisresurssien niukkuuden takia.    Merkille pantavaa oli, ettei valtionvarinministeriö pannut hantiin sooloilumme. Tänä selittyy sillä, että TUPA yksiköömme oli, ainakin niin koimme, riippumaton ministeriön määräysvallasta. Sen valta perustui valtiovarinministerin allek...

Tällä otsikolla markkinoimme johdon seminaaria. Paikalle oli kutsuttu 140 valtion hallinnon ylimmän johdan edustajaa. Kyse oli päivän seminaarista aiheena kehysohjauksen ja -budjetoinnin käyttöönotto ministeriössä ja virastoissa sekä laitoksissa. Vallankumouksellista. Tällainen irtiotto oli mahdollista delegoimisen aallossa antaa päätöksen tekovaltaa ministeriön alaisille yksiköille. Toisin sanonen haluttiin, että ministeriöt lopettavat yksityiskohtaisen määräilyn ja keskittyvät strategisiin kysymyskin. Osittain se oli toiveajattelua, koska ei vain niin yhtäkkiä ministeriöiden satavuotista keskitetyn johtamisen kulttuuria käännetä toimintavapauksia suosoivaan johtamistapaan. Epäily oli osittain realismia kehittämisresurssien niukkuuden takia.   Merkille pantavaa oli, ettei valtionvarinministeriö pannut hantiin sooloilumme. Tänä selittyy sillä, että TUPA yksiköömme oli, ainakin niin koimme, riippumaton ministeriön määräysvallasta. Sen valta perustui valtiovarinministerin allekirjoit...

     HS:n vieraskynässä tänään (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006519735.html) professorit Lena Näre ja Markus Jäntti arvostelivat Suomen hallinnon tulosohjaus- ja tulosjohtamismenettelyä. Suomessa se perustuu tulostavoitteiden asettamiseen tuloneuvottelujen- ja keskustelujen avulla sekä tavoitteiden seurantaan. Se on prosessi.      Kirjoittajat sanovat ”Johto uskoo tietävänä kansalaisia ja organisaation työtekijöitä paremmin, mikä on tuloksellista toimintaa. Tulosjohtamisessa ei välttämättä luoteta työntekijöiden ammattitaitoon ja etikkaan. Mittarit mittaavat toimintaa.      Ruotsissa kehitetään luottamusperusteista julkishallintoa. Se korostaa viranomaisten yhteistyötä ja vapautta hyödyntää ammattitaitoaan yhteisiä toimintatapoja kehitettäessä. Keskiössä on kokonaisvaltainen organisaation kehittämien lyhyt jänteisten mittariperusteisen mikro manageera misen sijasta.      Kirjottajat ammentavat tekstejään paikka paikoin ...

     Kokemattomana finanssiministerinä Kulmunin työkenttä on valtava haaste. Hänen CV:kään eri näytä lupaavalta nykyistä ministeriyttä ajatellen, vaikka takana onkin puoli kuukautta kauppa ministeriyttä. Toki VM:n päällikkönä pääsee helpollakin, jos antaa kokeneiden virkamiesten hoitaa asiat. Tässä kuitenkin pitää muistaa, että osan korkeiden virkamiesten nimittämisistä on tehnyt Sipilän hallitus, joten oikeistoväriä ministeriön takaseinältä löytyy.      Jos VM:n vallan haluaa konkretisoida yhteen pisteeseen, piste on keltainen TMAE-kirja eli valtion budjetti. Kirjan noin 2000 tuhannella momentilla jaetaan raahaa lähes kaikkeen, millä hallitus kuvittelee parhaiten edistävänsä maan kansalaisten ja yhteisöjen elämää. Vastaavasti siinä osoitettaan verotuskohteet, joista raha kerätään menojen kaatamiseksi. Ja rahathan eivät riitä, vaan pitää ottaa velkaa.      Kokemattomalle Kulmunille voi antaa neuvoksi, että hän opettelee budjettikirjan ja se...