Annamari Sipilältä oli hieno kuvaus päivän HS:ssä brexitistä, sen eri käänteistä ja brittien tunnoista eroa kohtaan. Artikkeli vahvisti tosiasiaa, että eron kanssa nyt vain elettävä. Todennäöistä on, että tunnetasolla eron vaikutus britteihin on syvähkö, mutta menee nopeasti ohi vaihtuen pragmaattisiin tullaus-, maahantulo-, standardisointi-, oppilasvaihto-, yhteistyöorganisointi-, työehto-, maahanmuutto-ongelmiin. Optimisti sanoo, että kaikista voidaan neuvotella ja ratkaisut löytää. Näin on. On melko varmaa, että nämä lisäävät kuitenkin kertamenoja, mutta ennen kaikkea pysyviä juoksevia kustannuksia. Ne voivat vuosien mittaan nousta kumulatiivisesti satoihin miljardeihin euroihin. Ei ole epäilystäkään, ettekö Britannian suuri bruttokansantuote kestäisi tätä, mutta jostakin se on pois. Ilkeämielisesti voitaisiin vastavetona laittaa brittibussin kylkeen, että maksamme 400 miljoona euroa päivässä brexitin aiheuttamista lisäbyrokratiasta ja yhteistyömahdollisuuksien monimutkaistumisista ...

     Britannia ei tule päästämään EU:ta helpolla erosopimuksessa. Nyt juuri neuvottelut ovat umpikujassa ja uusi kierros on aloittava ennen syksyä, jotta vuoden lopussa sopimus olisi valmis. Sanomatta on selvää EU:n haluavan tasapainoisen sopimuksesta, jossa Britannia turvaa reilun kilpailun säännöt mm. kaupassa, työvoimassa, kalastuksessa ja merenkulussa.      Kääntöpuolena tälle on Britannian maailman kuudenneksi suurin kansantalous, vahva teollisuus ja merkittävä puolustusvoimien kapasiteetti. Merivaltiolla on kautta historian ollut omat erikoisvahvuutensa. Hadrianuksen vallin murtanut ja meriä vuosisatoja hallinnut maa ei kykene vieläkään irtoamaan suuruutensa lumoista, vaan vaatii jääräpäisesti historiansa menneillä loistoilla ylimitoitettuja vaatimuksia.      Niinpä Britannia ei tule luopumaan ns omistamistaan kalastusalueistaan sallimalla niillä muiden kalastamisen. Tämä on näkynyt Britannian asukkaiden kielenkäytössä koko se EU-histor...

     Eläkää yhdessä kuin veljet ja tehkää kauppaa kuin vieraat, toteaa vanha arabialaien sananlasku. Tähän sopisi vielä toinenkin sanalasku ennen pääasiaa: "Älä varasta  -  sillä keinolla et menesty liike-elämäsä. Petkuta (Beadelaire)".      Nämä sanalaskut tulevat mieleen seuratessa TTIP-neuvottelujen (USA:n ja EU:n kauppaneuvottelut) etenemistä ja niiden synnyttämää keskustelua. Muutama päivä sitten ylen ajankohtaisessa ohjelmassa aiheesta debatoivat ulkomaankauppaministeri  Lenita Toivakka ja professori Martti Koskenniemi. Edellinen puolusti ja jälkimmäinen vastusti.      Puolustajat ovat vahvaoilla. Tavallisen kansalaisenkin järkeen uppoa, että tullimuodollisuuksien vähentämien, tullauksen sujuvoittamien, tuote- ja menetelmästandardit ja vientilupien karsinta tehostavat ja tuovat säästöjä kummankin osapuolen viejille ja tuojille. Kauppa vilkastuu ja tehostuu.    ...

     Tsaari Pietari Suuri oli Putinin vastakohta. Edellinen reissaili Hollannin laivaverstailla, oli mukamas naamioitunut tuntemattomaksi, tarttui veistokirveeseen ja päivän vodkapulloon ja suurena tehtävänä länsimaisti Venäjää. Putin tekee asiat päinvastoin.      Miehen nöyryyttäminen on kuin kaataisi myrkkyä sankarin kurkkuun ja naisen kuin epäilisi hänen viehätysvoimaansa. Kun diktaattoria nöyryyttää, nöyryyttä samalla hänen valtarakenteitaan, kaveriporukkaansa, maatansa, sen infraa ja sotakoneistoa ja kansalasiaan.      Putin on astunut  niin syvälle henkisessä ja aineellisessa interventioissaan Ukrainaan ja Euroopan ärsyttämisessä, että hän ei voi slaavilaisen herkistä arvovaltasyistä, juuri perääntyä  missään oleellisessa kysymyksissä  rapauttamatta itse kansalaisilleen markkinoimaansa machoimagoaan.      Kun imago on kerran...