Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

     Sitrassa on johtajan paikka auki. Haasteita tulee riittämään, sillä se kotisivujensa mukaan ajaa Suomen asiaa toimimalla tulevaisuuden tekijänä. Tämä on oikein, sillä sen omista Suomen kansa.   Hallintoneuvostossa istuu kansanedustajia ja hallituksessa ministeriöiden edustajat. Siellä työskentelee 180 henkilöä, joista 80   prosentilla on korkeakoulututkinto. Pääosa työstä toteutuu projektityönä, jossa on pääsääntöisesti myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Sitra arvioi säännöllisesti toimintansa vaikuttavuutta. Eduskunnan tilintarkastajat valvovat sitä.      Yllä oleva kuvaus on suora mukaelma Sitran kotisivuilta. Näyttää siltä, että sen sisään arvioimaan sen todellista tehokkuutta ja vaikuttavuutta ei pääse kirveelläkään. Joku voi järkevästi kysyä, että miksi pitäisi. Onko edes syytä epäillä? Ei ole syytä epäillä mutta, kun on kyse Suomen kansan isännättömästä rahasta, jonka äärellä toimii kymmenien eri intressitahojen edustajat, aina pitää olla valveilla. Kun on projekteja ristii

     Pitkän linjan matematiikan opettaja Timo Salmi kertoo HS:n kirjoituksessa 25.5 https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006117803.html että uusien ohjeiden mukaan pitkän matematiikan kirjoittamisesta saa tuplasi pisteitä yliopistoon pyrkimisessä. Tästä seuraa tason lasku, koska heikotkin oppilaat on pakko päästää läpi. Salmelle vastasi 26.5 vuoden matematiikan opettaja Marika Toivola US.fi:ssä (http://mrstoivola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276564-pitka-matematiikka-ei-ole-vain-harvojen-ja-valittujen-saavutettavissa), ettei taso laske ja että opettajien pitää erikoistua myös matematiikan sisällä ja tätä kautta parantamaan asenteita matematiikka kohtaan.      Ole käynyt läpi kaikki vaikeuksien vaiheet matematiikan opiskelussa. Kansakoulussa kukaan ei ollut kiinnostunut osaamisestani. Keskikoulussa huomattiin, etten osaa edes murtolukuja. Sain ehdot aiheesta joka vuosi huolimatta maksullisista tukikursseista. Jäin lukion toiselle luokalle lukuaineiden keskiarvo ollessa alle kuuden, matemat

     On ihana kun kerrankin siellä tapahtuu jotain. Näkyy edes kerran viikossa joku sen ainoalla kadulla.  Toivottavasti ennakkotiedot hallitusneuvotteluista Säätytalolta pitää paikkansa. Maakunta saanee myös omat pelastustoimen johtokeskuksensa ja muut julkisen hallinnon eri sektoreiden johtoelimet ja aputoiminnot. Sinne tulee myös   Avi ja Ely kaikkine lisätarpeineen, siis täydellinen monitoimialaisuus. Varmaan sinne tulee maankuntatarkastusvirasto ja maakuntatilitoimisto. Siitä  tulee Suomi pienoiskoossa.      Hallinnon tehokkuuden laskua ei kukaan murehdi, sillä ei aikaa  ole kulunut kuin muutama vuosi siitä, kun Vanhasen II hallituksen tuottavuusohjelma purki virastojen henkilökuntaa perustettuihin yrityksiin satoja tuhansia virkailijoita. Tuottavuuden kanssa no hätä. PS Tämä ei ole lehmänkauppa, sillä businesman Sipilä on yksin neuvottelutaidoillaan saanut tämän hoidettua kepulle ilman myönnytyksiä.    

     Tavallisesti käännepiste, peripetia antiikin näytelmän traaginen juonen käänne, käsitetään jyrkäksi. Olkoon käänne hidas tai nopea, se voi olla vaarallinen. Käänne voi aluksi olla niin hidas, ettei sitä edes huomaa. Näin on ollut käymässä EU:ssa.      Käännepisteen konkretisoimiseksi siinä kannattaa käsitellä nykyhetkeä ottamatta kantaa siihen, milloin muutos tapahtui.       Eurooppalainen identiteetti EU:n kansalaisuutena on lyönyt itsensä läpi eri maanosien globaaleilla arvomarkkinoilla. Yhä useampi eurooppalainen tuntee itsensä eu- eurooppalaiseksi ja hyväksyy siihen kuuluvat arvot ja on niistä ylpeä. Tämän näkee, kun kulkee eri maissa tavallisten ihmisten joukoissa toreilla ja kylillä. Monet Afrikan ja Lähi-idän maat ja jopa osa Euraasian kansalaisista pitää EU:ta ”mallimaana” ja hyvänä paikkana asua.      Finanssikurimuksen aikaan EU:n instituutiot hoitivat kriisin jotenkuten, osin kovakouraisestikin, mutta kuitenkin. Monen kiroamasta EU:n sääntöjärjestelmästä on sitte

     Vaikka karismaa on tutkittu, ei ole varmuudella päästy selvyyteen, mitä se oikeasti on. Se voitaneen sanoa, että karisman suhteen ihmiset voidaan jakaa niihin joilla, sitä on, niihin joilla sitä voi löytyä ja niihin, joilla sitä ei tule olemaankaan. Niille jotka kokevat karismaa tarvitsevansa, mutta heillä ei sitä ole, voidaan lohdutukseksi sanoa, että karismaa tulee iän mukana, sillä silloin turha narina putoaa pois. Ikävä kyllä toisilla iän mukana joutavanpäiväinen narina vain lisääntyy. Toisilla onnekkailla se korvautuu karsimalla, liian myöhäänkö.      Tarkastellessa tulevan pääministerin asettautumista asemaansa kansalaisen on pakko huomata ehdokkaan habitus ja eleet. Pääministerin virkaan ne riittävät ihan keskimääräisen ok-tavalla kuten edelliselläkin pääministerillä.. Ja kykyjenhän on riitettävä, sillä ei sitä kukaan voi ilmasta lisää repäistä. Mutta lisäkarisma olisi kyllä edvardia näin kinkkisessä työssä. Toivotaan kaikkea hyvää.