Sitrassa on johtajan paikka auki.
Haasteita tulee riittämään, sillä se kotisivujensa mukaan ajaa Suomen asiaa
toimimalla tulevaisuuden tekijänä. Tämä on oikein, sillä sen omista Suomen
kansa. Hallintoneuvostossa istuu
kansanedustajia ja hallituksessa ministeriöiden edustajat. Siellä työskentelee
180 henkilöä, joista 80 prosentilla on
korkeakoulututkinto. Pääosa työstä toteutuu projektityönä, jossa on
pääsääntöisesti myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Sitra arvioi säännöllisesti
toimintansa vaikuttavuutta. Eduskunnan tilintarkastajat valvovat sitä.
Yllä oleva kuvaus on suora mukaelma Sitran kotisivuilta. Näyttää siltä, että sen sisään arvioimaan sen todellista tehokkuutta ja vaikuttavuutta ei pääse kirveelläkään. Joku voi järkevästi kysyä, että miksi pitäisi. Onko edes syytä epäillä? Ei ole syytä epäillä mutta, kun on kyse Suomen kansan isännättömästä rahasta, jonka äärellä toimii kymmenien eri intressitahojen edustajat, aina pitää olla valveilla. Kun on projekteja ristiin ja rastiin sekä niiden välillä laskutusta myös ristiin ja rastiin ja kun jokin projektin jäsenen taustaorganisaatio painastaa, mahdollisuus rahojen käytön väljään tulkintaan on mahdollista. Tämä etenkin sen takia tulokset voivat hyvin vaikeasti mitattavia.
Sen toinen suuri ongelma liittyy asiantuntijaorganisaation johtamiseen. Pahimmillaan se on kuin ihmispörssin johtamista, jossa jokaisen henkilön arvo punnitaan jatkuvasti. Tämä vaatii työyhteisön jäseneltä itsensä tarkkailua, käytöksen jatkuvaa säätelyä tilanteen mukaan ja jokaisen muun arvovallan tuntemista, jotta hänen asemansa työyhteisössä oli mahdollisimman korkea. Etenkin, jos työyhteisö on autoritäärisesti johdettu, nämä piirteet entisestään korostuvat.
On selvä, että Sitraa ei voida syyttää eikä epäillä rahojen väärinkäytöstä eikä huonosta johtamisesta. Se on kuitenkin yleisten organisaatiolainalaisuuksien perusteella riskialtis mainitun laisiin ongelmiin kuten moni muukin senkaltainen organisaatio.
Yllä oleva kuvaus on suora mukaelma Sitran kotisivuilta. Näyttää siltä, että sen sisään arvioimaan sen todellista tehokkuutta ja vaikuttavuutta ei pääse kirveelläkään. Joku voi järkevästi kysyä, että miksi pitäisi. Onko edes syytä epäillä? Ei ole syytä epäillä mutta, kun on kyse Suomen kansan isännättömästä rahasta, jonka äärellä toimii kymmenien eri intressitahojen edustajat, aina pitää olla valveilla. Kun on projekteja ristiin ja rastiin sekä niiden välillä laskutusta myös ristiin ja rastiin ja kun jokin projektin jäsenen taustaorganisaatio painastaa, mahdollisuus rahojen käytön väljään tulkintaan on mahdollista. Tämä etenkin sen takia tulokset voivat hyvin vaikeasti mitattavia.
Sen toinen suuri ongelma liittyy asiantuntijaorganisaation johtamiseen. Pahimmillaan se on kuin ihmispörssin johtamista, jossa jokaisen henkilön arvo punnitaan jatkuvasti. Tämä vaatii työyhteisön jäseneltä itsensä tarkkailua, käytöksen jatkuvaa säätelyä tilanteen mukaan ja jokaisen muun arvovallan tuntemista, jotta hänen asemansa työyhteisössä oli mahdollisimman korkea. Etenkin, jos työyhteisö on autoritäärisesti johdettu, nämä piirteet entisestään korostuvat.
On selvä, että Sitraa ei voida syyttää eikä epäillä rahojen väärinkäytöstä eikä huonosta johtamisesta. Se on kuitenkin yleisten organisaatiolainalaisuuksien perusteella riskialtis mainitun laisiin ongelmiin kuten moni muukin senkaltainen organisaatio.
Kommentit
Lähetä kommentti