Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

Päätoimittaja lähettää minut tekemään juttua Taasianjoen tilanteesta. Ilmeisesti soittaisin asianomaisiin ely-keskuksiin ja pyytäisin haastattelua vesistöasiaoista vastaavalta asiantuntijalta. Samalla asiantuntija voi esitellä joen kokonaistilannetta. Siihen kuuluisi virtaama määrät ja niiden vaihtelut sekä suurimmat saastuttajat ja miten saaste määriä valvotaan. Tämän lisäksi minun täytyisi saada lista koskista, mahdollisilta voimalaitoksista ja maanviljelytoiminnan laajuudesta sekä tieoja valuma-alueesta. Tämän uskoisin olevan tärkeä lista, koska sen avulla pysyisin suunnistamaan joen uhkatekijöihin. Jos voimalaitos on, joen juoksutusohjelma kertoo, miten veden määrä ja korkeus voimalan alapuolella vaihtelee tai on suunniteltu vaihtelevan. Tämä antaa merkkejä mahdollista tulva-alueista, alueiden mahdollisista pengerryksistä ja laajuudesta. Tuntuisi järkevältä lähteä yläjuoksulta seuraamaan joen tilaa kävellen tai moottoripyörällä. Koko joen varren seuraaminen on liian työlästä. T...