Ihminen syntyi ja kehittyi Afrikan hedelmällisien sademetsien laaksoissa, joita tulivuoret jatkuvasti muovasivat. Siitä ei liene olemassa varmaa tietoa, kehittyikö nykyihmiseen empatiageeni mutaation kautta vai Darwinin oppien mukaan. Geeni saattaa näkyä tänä päivänä moraalisina kannanottoina ja valintoina. Sitä ei varmasti tiedetä, kuinka vahva tällainen geeni on. Onko se vain alttius oppia moraalisäännöt? Tutkimusten mukaan eräät eläimetkin osoittavat empatiaa. Joka tapauksessa ihmisessä on sisään rakennettu  kyky ottaa huomioon toisen ihmisen hankala tilanne ja auttaa toista avun tarpeen hetkellä. Kuinka vahvaa tämä on, riippuu varmaankin avunantajan hyväsydämisyyspankin saldosta ja likviditeetistä. Nykypäivän valtauskonnot syntyivät paljon myöhemmin kuin ihminen ilmestyi maapallolle. Jos tutkijoihin on uskomista, jo 50000 vuoden takaisissa heimosodissa soturit tunsivat sääliä ja saattoivat armon käydä tappamisen ja alistamisen sijasta (Marc Hauser, 2009). Se tiedetään varmasti,...

Julmien soten raivottua ja raivotessa ympäri maapalloa iät ja ajat mieleen nousee kysymys, eikä ihmisolento ole omannut Darwinin hahmottelemaa revolutionaarista kykyä paremmaksi ihmiskesi. Tässä yhteydessä kanatta palauttaa mieleen Maslowin tarvehierarkian kaksi ylintä tarvetta: arvostetuksi tuntemisen tarve ja suuremman näkymättömän voiman olemassaolon kaipuu, joka tavalla tai toisella ohja ihmisen toimintaa tai puuttuu hänen elämäänsä. Maslowin näkemyksiä ei ole voitu tieteellisesti vahvistaa, mutta siitä huolimatta ne siirtyvät seminaareista toiseen. Maslowin ajatuksia pällistellessä ihmetyttää, eikö ihminen ole kymmentuhat vuoisessa historiassaan jalostunut aivan kuin villihevonen hyötyhevoskeksi. Miksei ole tapahtunut geenimutaatiota paremmaksi versioksi ihmisestä, joka olisi myöhemmin sivuuttanut edeltäjänsä. Tiedelehti 6/24 mukaan ihmisaivot on kuitenkin kasvaneet 1930-1970 6,6 prosenttia. Tämä voi olla hyvä uutinen, jos kapasiteetti käytetään hyvien asioiden saavuttamiseen. O...

Jälkiviisaiden kiivailujen luonteeseen kuuluu, että ne väillä kiihottavat, jolloin niiden kanssa tanssiin lähtö voi uuvuttaa ja välillä latistavat, jolloin on parasta vain mukautua suureen yhteiseen uomaan. Tervoa mukaillen, jos haluaa pysyä mukana päivän pyörässä, parasta on uida pää pystyssä horisontteja pälyillen ja draaman kaaren laskiessa hypätä lähimmälle lumeen lehdelle. Jos mielenkiinto itseään kohtaan on loputonta, on parasta kääntää huomio odottamisen taajuudelle, sillä aina tulee hetkiä, jolloin alkaa jotain tapahtua, mutta kuitenkin niin, että haksahtaa mieluimmin hitaaseen hevoseen kuin nopeaan partneriin. Moni kuvittelee, että elämässä riittää, kun on saanut 100 metriä etumatkaa unohtaen sen, että aina elämä ei ole suurta ja yksinkertaista.

     Ihminen syntyi ja kehittyi Afrikan hedelmällisien sademetsien laaksoissa, joita tulivuoret jatkuvasti muovasivat. Siitä ei liene olemassa varmaa tietoa, kehittyikö nykyihmiseen empatiageeni mutaation kautta vai Darwinin oppien mukaan. Geeni saattaa näkyä tänä päivänä moraalisina kannanottoina ja valintoina. Sitä ei varmasti tiedetä, kuinka vahva tällainen geeni on. Onko se vain alttius oppia moraalisäännöt? Tutkimusten mukaan eräät eläimetkin osoittavat empatiaa.      Nykypäivän valtauskonnot syntyivät paljon myöhemmin kuin ihminen ilmestyi maapallolle. Jos tutkijoihin on uskomista, jo 50000 vuoden takaisissa heimosodissa soturit tunsivat sääliä ja saattoivat armon käydä tappamisen ja alistamisen sijasta (Marc Hauser, 2009). Se tiedetään varmasti, että uskontoon katsomatta maailman sodissa tahallaan ohi ampuminen oli hyvin yleistä, pistimien käyttöä kammottiin.      Marc Hauserin ja Ilkka Pyysiäisen mukaan moraali ei tul...