3815. Uskonto ja moraali

Ihminen syntyi ja kehittyi Afrikan hedelmällisien sademetsien laaksoissa, joita tulivuoret jatkuvasti muovasivat. Siitä ei liene olemassa varmaa tietoa, kehittyikö nykyihmiseen empatiageeni mutaation kautta vai Darwinin oppien mukaan. Geeni saattaa näkyä tänä päivänä moraalisina kannanottoina ja valintoina. Sitä ei varmasti tiedetä, kuinka vahva tällainen geeni on. Onko se vain alttius oppia moraalisäännöt? Tutkimusten mukaan eräät eläimetkin osoittavat empatiaa. Joka tapauksessa ihmisessä on sisään rakennettu  kyky ottaa huomioon toisen ihmisen hankala tilanne ja auttaa toista avun tarpeen hetkellä. Kuinka vahvaa tämä on, riippuu varmaankin avunantajan hyväsydämisyyspankin saldosta ja likviditeetistä.

Nykypäivän valtauskonnot syntyivät paljon myöhemmin kuin ihminen ilmestyi maapallolle. Jos tutkijoihin on uskomista, jo 50000 vuoden takaisissa heimosodissa soturit tunsivat sääliä ja saattoivat armon käydä tappamisen ja alistamisen sijasta (Marc Hauser, 2009). Se tiedetään varmasti, että uskontoon katsomatta maailman sodissa tahallaan ohi ampuminen oli hyvin yleistä, pistimien käyttöä kammottiin.
Marc Hauserin ja Ilkka Pyysiäisen mukaan moraali ei tule uskonnosta.  Myytti uskonnottoman yhteiskunnan rappiosta ei pidä paikkaansa. Uskonto  voi kyllä sanella poikkeuksia moraalisääntöihin.