Valtaan eliitti tarvitsee vaaleissa ääniä.  Miten nämä on mahdollista saavuttaa, kun yrityksillä ei ole ääniä ja Suomessa eliittiin kuuluu noin 10000 ihmistä?   Yksi keino on ajaa sen alemaan yläluokan asemaa, joka kuvittelee kuuluvansa yläluokkaan. Näitä ovat mm opettajat, sairaanhoitajat, esimiehet, keskijohto ja alempi johto sekä poliislt. Näiden ryhmien arvomaalima on vielä kiinni 20-30 luvun perinteissä. Kataisen ”Sari sairaanhoitaja ja Orpon ”meidän rakkaat ja pätevät opettajat” eliitin alalaudoilta ponnistavat vaalihuudot aiheuttavat  kivuliasta ylpeyttä eliittiin pyrkivien joukoissa joukoissa lupausten paljastuessa ontoiksi. Mutta ääniä tulee eliitille. Tätä eliittiin kuulumatonta, mutta siitä itse tietämätön  oman elämänsä läpimurtoa odottavaa äänestäjäryhmää, manipuloidaankin monin keinoin kokoomuksen taakse: puoluefestarit ja –risteilyt, paikallisosastojen informaatiokokoukset, erikoislehdet ja nuorisotoiminta, ammattiliitot jne. Näin heitä houkutellaan us...

 Eilisessä Helsingin Sanomissa presidentti ehdokkaat pantiin puntariin siinä, miten he toimisivat erilaisissa merkittävissä presidentin toimivaltaan kuuluvissa yhteiskunnallisissa kriisi- ja muutostilanteissa. Tämä on hyvää kuluttajavalistusta ja se antaa kansalaisille aineksia pohti, ketä ehdokasta äänestää. Tärkeä testi. On ymmärrettävää, ettei tämän tyyppisellä kyselyllä voida kuin rajallisesti kartoittaa ehdokkaisen tämänhetkistä näkemystä, miten he toimisivat osin hypoteettisissa ongelmatilanteissa. Kuten tunnettua on, on eri asia, miten aikoo toimia ja miten saa aikaan aikomansa, siis toimeenpanon. Presidentin täytyy vaikeissa tilanteissa ensin pohti tykönänsä, mitä reittiä myöten hän saa aikaan haluamansa päätöksen toimenpiteineen. Tämä on tärkeä vaihe, koska siinä myös ratkaistaan realistiset keinot ja miltä operaatio näyttää ulos päin. Hänellä on käytettävissä institutionaaliset päätösrakenteet ja -elimet, eduskunta, sen valiokunnat, hallituksen eri laiset kokoukset mukaan...

Lukiessa kokoomuksen vaaliohjelmaa mieleen tulee väistämättä tekstin etsivä, sisään rakennettu pingottava ja harhauttava sävy, jolloin se ajoittain tuntuu lukijaa siveleviltä intiimeiltä tunnustuksilta ja ajoittain tuonpuoleisen maailmaan armon parahduksilta. Tällainen dualismi näyttäytyy sivulliselle ihmishahmona, joka menee vauhdilla eteenpäin, mutta pysyykin paikallaan tai kompuroi menneen jäljillä. Neuvostoliitossa muistelu oli vaarallista, mutta muistiinpanot kohtalokkaita, koska ne todistivat vääjäämättä, miten toverit auttoivat selviytymään koneiston raateluista. Onneksi kokoomukselle, se ei ole yksin tämän NL:n mallin kanssa, sillä jokaisella varteenotettavalla puolueella on sen omat tilikirjansa, jotka se vaalien alla haluasi itse ja ennen kaikkea myös muiden puolueiden unohtavan. Jos kokoomus kohtaa jonkin puolueen lukemassa ääneen sen menneen kauden ”tilikirjoa”, sen kannattaa huudantaa suursäveltäjän Prokofjev’n kahta lempi sanontaa: ”Huvittavaa” tai Onko selvä”.

     Suomen usein sattuu samanaikaisesti sekä skandaali että rujo virkanimitys, eikä niillä ole mitään riippuvuutta toistaan. Näin kävi juuri hiljattain Kataisen ja Metsähallituksen Hyttisen tapauksissa. Tämä osoittaa, että sillä rintamalla jytisee jatkuvasti.      HS:n Juha Akkanen suhtautui jutussaan   ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006249621.html)   poliittisiin nimityksiin melko myönteisesti ja arvioi niiden vähentyneen. Hänen mukaansa pitäähän uran päättäneillä politikoilla olla jokin sijoituspaikka.      Tähän voidaan jossain määrin yhtyä, jos pätevyys on samaa tasoa kuin jollain muulla hakijalla. Kataisen tapauksessa loppusijoituspaikka Sitran johtajana vailla korkeakoululoppututkintoa on kyseenalainen, koska siinä sivuutettiin pätevämpi hakija tulevaisuuden tutkija professori Markku Wilenius. Erikoista on myös Kataisen saama 340 000 euron eroraha.      Samana päivänä Metsähallit...

        Valtaan eliitti tarvitsee vaaleissa ääniä. Miten nämä on mahdollista saavuttaa, kun yrityksillä ei ääniä ja Suomessa eliittiin kuuluu noin 10000 ihmistä?           Yksi keino on ajaa sen alemaan yläluokan asemaa, joka kuvittelee kuuluvansa yläluokkaan. Näitä ovat mm opettajat, sairaanhoitajat, esimiehet, keskijohto ja johto. Näiden ryhmien arvomaalima on vielä kiinni 20-30 luvun perinteistä. Kataisen ”Sari sairaanhoitaja ja Orpon ”meidän rakkaat ja pätevät opettajat” eliitin alaperspektiivistä ponnistavat vaalihuudot aiheuttavat myöhemmin kivuliasta ylpeyttä mainituissa joukoissa lupausten paljastuessa ontoiksi. Mutta ääniä tulee eliitille.       Tätä eliittiin kuulumatonta mutta siitä itse tietämätön  oman elämänsä läpimurtoa odottavaa äänestäjäryhmää manipuloidaankin monin keinoin kokoomuksen taakse: puoluefestarit ja –risteilyt, paikallisosastojen informaatiokokoukset, erikoislehdet ja nuorisotoiminta...

     Aallon tempauksia on turhaa kerrata, mutta tänä media-aikana kaikenlaiset poikkeamat odotetusta heilauttavat minkä tai kenenkä tahansa imagoa ainakin hetkellisesti merkittävästi. Koska politiikassa voi olla kyse hyvin pienistä marginaaleista, suurinkin värähdys voi vaatia pitkän ajan laimentuakseen kokonaan. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä, koska eduskuntavaalit lähestyvät. Kannatusluku 16 prosenttia on aivan eriluokan luku kuin 12. Jos sössimiset ala Aalto olisi tapahtunut jollekin muutoin hyvin käyttäytyvälle ja esiintyvälle henkilölle, hän olisi selvinnyt ilman mainetappioita, mutta Aallon kulkiessa pitkän aikaa juuri sillä rajalla, että kohtaa tömähtää niin, se sitten tömähti. Tuntematta sen tarkemmin Aaltoa, häntä on pidettävä muutoin kunnon suomalaisena miehenä.      Tapauksen merkitys vain korostuu naisvaltaisessa Vihreissä. Lisäpontta Aallon romahdukseen tuo vielä tuoreet muistot Ville Niinistön imagosta ja suosiosta. Nyt demarit saavat r...

      Eilisessä uusisuomi.fi verkkolehdessä ekonomisti Ville Kopra ja tohtori Juuka Tarkka lukivat madon lukuja Sipilän hallitukselle ( http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/164953-juha-sipilan-hallituksen-kohtalon-hetket-kasilla-niin-paha-tilanne ). He pitivät tätä vuotta hallituksen kohtalon vuotena.      Mielipiteeseen voidaan yhtyä, koska aivan oikein nämä asiantuntijat korostivat, että nyt jos koskaan on saatava aikaan merkittävää eikä pelkkiä aikatauluja ja kaavioita. Toki hallitus on näyttänyt jo kyntensä leikkauksilla ja pakkolakipaketillaan.       Tilanne hallituksessa kuitenkin kehittyy nopeasti kolmen ässän kauhun tasapainoksi. Tornin huipulle asetetun kiikkulaudan toisessa päässä istuvat Sipilä ja Stubb ja toisessa Soini. Kukaan miehistä ei uskalla liikahtaa, sillä muutoin kolme ässää romahtavat katuun.      Sipilä pitää viimeiseen asti hallituksestaan kiinni, koska hän sai Keskus...

Ei voi välttyä huomaamatta yhtäläisyyttä valtion 1990-luvun ict-hajaannuksen ja nykyisen sote-sotkun välillä. Holkein vetämä oikeistohallitus ei halunnut valtiojohtoista ict:tä edes sen omiin järjestelmiinsä, vaan yritysvetoisen. Jälkimmäisen aiheuttamat karmeat yhteen sopimattomuuden ongelmat ovat paistatelleet julkisuudessa kuin joka keväiset pälveet. Valtion menetykset ovat olleet miljardiluokkaa. Jos muista hallituspuolueista ei löydy munaa, kokoomus tahallisella viivyttelyllään vänkää perusterveyden hoidon yksityiselle sektorille. Julkiset palvelut on tällä tavalla helppo kuihduttaa köyhälistön hätäavuksi  sairauksilleen. Kun julkinen sektori päästetään rapistumaan, loppu näivettyminen tapahtuu kuin itsestään. Sen osaaminen ja vetovoima loppuvat. Demareilta vaaditaan nyt kanttia. Stoppi sotelle. Jos hallitus kaatuu, antaa kaatua. Ennen aikaisissa vaaleissa kukaan ei tehdä, miten niissä käy. Ne voivat olla Urpilaisen pelastus.

Eilen tv 1:n pääuutisissa tuli asiallinen ohjelma lobbauksesta. Aiheesta oli esillä myös Miltton Network Oy. Sen toimitusjohtaja on Katainen entinen erityisavustaja Jussi Kekkonen. Sen palkkalistoilla ovat pääministeri Vanhasen ja valtiovarainministerin Urpilaisen entiset erityisavustajat Anna-Mari Vimpari ja Matti Hirvelä sekä olympiakomitean hallituksen entnien  puheenjohtaja Risto Nieminen. Paavo Lipponen   konsultoi aikoinaan Itämeri-putkea ja nyt hänellä on alan konsulttifirma. Entinen pääministeri Matti Vanhanen siirtyi Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi, Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi. Arabiemiraattien sotilasneuvonantaja toimi entinen Suomen pääesikunnan päällikkö Markku Koli ja entinen pääjohtaja Jukka Rantanen toimii Rosatomin palveluksessa. Muitakin tapauksia on. Oikeusoppineet paheksuivat syntynyttä tilannetta. Ilmiö näyttää vain kasvava poliittisten avustajien jatkuvan lisääntymisen takia. Yritysmaailmassa ei olisi mahd...