Siirry pääsisältöön


2319. Virvon varvon, viran annan, vitsa mulle palkka sulle


     Suomen usein sattuu samanaikaisesti sekä skandaali että rujo virkanimitys, eikä niillä ole mitään riippuvuutta toistaan. Näin kävi juuri hiljattain Kataisen ja Metsähallituksen Hyttisen tapauksissa. Tämä osoittaa, että sillä rintamalla jytisee jatkuvasti.
     HS:n Juha Akkanen suhtautui jutussaan  (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006249621.html)  poliittisiin nimityksiin melko myönteisesti ja arvioi niiden vähentyneen. Hänen mukaansa pitäähän uran päättäneillä politikoilla olla jokin sijoituspaikka.
     Tähän voidaan jossain määrin yhtyä, jos pätevyys on samaa tasoa kuin jollain muulla hakijalla. Kataisen tapauksessa loppusijoituspaikka Sitran johtajana vailla korkeakoululoppututkintoa on kyseenalainen, koska siinä sivuutettiin pätevämpi hakija tulevaisuuden tutkija professori Markku Wilenius. Erikoista on myös Kataisen saama 340 000 euron eroraha.
     Samana päivänä Metsähallituksen toimitusjohtaja Pentti Hyttinen erosi virastaan juuri ennen hallituksen kokousta, jossa hänet olisi hallituksen puheenjohtajan Timo Laitisen mukaan erotettu sopimattomana johtamistehtäviin.  Hyttinen saanee n. 200000 euron kyseen alaisen erorahan (
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006250473.html).
     Hyttinen sai aiemmin 2015 lähtöpassit maakuntajohtajan virasta samasta syytä. Hänen epäpätevyydestään huolimatta silloinen maatalousministeri Kimmo Tiilikainen ajoi 2016 opiskelukaverinsa Hyttisen Metsähallituksen  pääjohtajaksi saaden kuitenkin nimityspuuhistaan  ansaitun varoituksen. Nyt eduskunnasta pudonnut Tiilikainen kuuluu nykyisen hallituksen hyväpalkkaisiin neuvoantajiin. Ikävä sanoa, mutta kyllä käsi käden pesee.
     Valtiolla on noin 50 enemmistö- ja 21 vähemmistöosakeyhtiötä, joissa useissa on hallintoneuvosto. Aamun t tv:ssä esiintyneen työelämän professori Pekka Mattilan mukaan ne  ovat häiritsevän turhia. Tämän lisäksi valtiolla on 30 keskusvirastoa ja laitosta sekä suuri joukko rahastoja ja. Aluehallinnossa on kahdeksan Avia, kuusi Elyä, 18 maakuntavirastoa ja yleishyödyllisiä yhdistyksiä, rahastoja ja säätiöitä, Näissä yhteensä on noin 700 poliittisille nimityksille altista virkaa. Kuntasektorilla on näitä lisää noin 2500.  Osa nimityksistä ei näy julkisuudessa lainkaan, koska ne tehdään asianosaisen ministerin tai yksikön hallituksen päätöksellä. Siispä  poliittiset nimitykset tulevat olemaan silmänkantamattomiin seuranamme, koska ne ovat poliittisten toimijoiden yksi tärkeimmistä käyttövoimista ja uran paras kyytipojiika..  
     Haittatekijöitä on. Mm.Hyttisen tapaus osoittaa, kuinka poliittisilla nimityksillä heikennetään (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006250473.html) omaisuusmassaltaan suurimman laitoksen Metsähallituksen johtamista ja kuinka demoralisoivia signaalia se lähettää politiikasta kansalaisille. Toinen tapaus OM:ssä osoittaa, kuinka yksi poliittisesti nimitetty päällikkö sai aikaan vankeinhoidon aluehallinnon, mikä alusta lähtien muistutti hölmöläisten hommaa. Nyt sitä ollaan purkamassa. Kolmas tapaus osoittaa, kuinka kokoukset PRH:ssa loppuivat kuin seinään  poliittisesti valitun virkailijan astuessa huoneeseen. Neljäs tapaus näyttää, kuinka sattuma voi pelasta pätevän nimityksen virkaan, koska perjantaina valtioneuvoston istunnon aikaan kaikki esittelijät olivat kaupungilla ja seuraava perjantaina uusi ministeri teki oikean päätöksen..
 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *