Jutta Urpilaisen
komisarius on haastava. Kun tarkastellaan tämän tyyppisen luottamustoimen
poweria, perinteisesti on ensimmäisenä katsottu, paljonko siihen liittyy
lainsäätäjän ja paljonko budjettipäättäjän valtaa. Tästä näkökulmasta katsoen Urpilaisen
valta ei lompsaa pullista.
Näköala muuttuu toiseksi, kun astutaan areenalle. Härkä on odotettua suurempi. Kiinalaiset ovat valloittamassa maanosaa ovelalla taktiikalla. He pyrkivät esiintymään lempeinä investoijina, joiden lopputuloksena on universaalia hyvää, mikä resonoi elintasoja kohottavan globaalin hyväntekijän roolin kanssa, etenkin Afrikassa. Yksi Urpilaisen porukan agendan julkilausumaton tehtävä lienee on pyrkiä nostamaan entistä konkreettisemmin, mutta hienovaraisesti esille Kiinan afrikkastrategian uhat.
Finanssikriisin 2008 jälkeen Kiina on määrätietoisesti ja osin myös varoen edennyt globaaliin hegemoniaan tähtäävään toimintamalliin. 2010-luvun lopulla siihen yhdistyvät ekologisuusimago, uusiintuvan energian hyväksikäyttöintressi ja pienten valtioiden ja universaalien etujen hyväntekijärooli. Niinpä Kiina nyt esiintyy ja pyrkii näyttäytymään kehitys- ja myös vähä resurssille Afrikan maille globaalina ja rauhanomaisena isähahmona, joka hellittää rahakukkaroaan näiden maiden hankkeille. Tässä globaaliin ympäristöönsä hyvin sulautuvassa roolissaan Kiina investoi ympäri Afrikkaa ja ottaa haltuunsa tärkeitä infrakohteita antaen ymmärtää, että kyse on universaaleista intresseistä ja hyveistä.
Urpilaisen joukkoineen pitäisi pikimmin laatia ”EU:n Strategia Kiinan Afrikka-invaasiota vastaan” ja hankkia sille EU:n komission ja parlamentin tuki. Tämä on avaintehtävä.
Maahanmuutto on toinen Urpilaisen joukkojen avaintehtävä. Ikävä kyllä se on jyrkästi ristiriidassa edellisen kanssa, sillä Kiinan hankkeet Afrikassa työllistävät tuhansia afrikkalaisia. Tässä yhteydessä pitää muistaa, että johtajat ovat sitä varten, että he ratkaisevat ristiriitoja tavalla tai toisella. Siispä joka tapauksessa ideaa, että ihmiset Afrikassa työllistyisivät omissa maissaan tai maanosassaan, kannattaa pitää yllä.
Kolmas avaintehtävä demokratian hyvyyden levittäminen täytyy tällä hetkellä pitää jäissä, sillä juuri nyt ei ole juuri vietävää, kun seuraa Trumpin toimintaa ja satumaailmaan sijoittuvaa brexitiä.
Näköala muuttuu toiseksi, kun astutaan areenalle. Härkä on odotettua suurempi. Kiinalaiset ovat valloittamassa maanosaa ovelalla taktiikalla. He pyrkivät esiintymään lempeinä investoijina, joiden lopputuloksena on universaalia hyvää, mikä resonoi elintasoja kohottavan globaalin hyväntekijän roolin kanssa, etenkin Afrikassa. Yksi Urpilaisen porukan agendan julkilausumaton tehtävä lienee on pyrkiä nostamaan entistä konkreettisemmin, mutta hienovaraisesti esille Kiinan afrikkastrategian uhat.
Finanssikriisin 2008 jälkeen Kiina on määrätietoisesti ja osin myös varoen edennyt globaaliin hegemoniaan tähtäävään toimintamalliin. 2010-luvun lopulla siihen yhdistyvät ekologisuusimago, uusiintuvan energian hyväksikäyttöintressi ja pienten valtioiden ja universaalien etujen hyväntekijärooli. Niinpä Kiina nyt esiintyy ja pyrkii näyttäytymään kehitys- ja myös vähä resurssille Afrikan maille globaalina ja rauhanomaisena isähahmona, joka hellittää rahakukkaroaan näiden maiden hankkeille. Tässä globaaliin ympäristöönsä hyvin sulautuvassa roolissaan Kiina investoi ympäri Afrikkaa ja ottaa haltuunsa tärkeitä infrakohteita antaen ymmärtää, että kyse on universaaleista intresseistä ja hyveistä.
Urpilaisen joukkoineen pitäisi pikimmin laatia ”EU:n Strategia Kiinan Afrikka-invaasiota vastaan” ja hankkia sille EU:n komission ja parlamentin tuki. Tämä on avaintehtävä.
Maahanmuutto on toinen Urpilaisen joukkojen avaintehtävä. Ikävä kyllä se on jyrkästi ristiriidassa edellisen kanssa, sillä Kiinan hankkeet Afrikassa työllistävät tuhansia afrikkalaisia. Tässä yhteydessä pitää muistaa, että johtajat ovat sitä varten, että he ratkaisevat ristiriitoja tavalla tai toisella. Siispä joka tapauksessa ideaa, että ihmiset Afrikassa työllistyisivät omissa maissaan tai maanosassaan, kannattaa pitää yllä.
Kolmas avaintehtävä demokratian hyvyyden levittäminen täytyy tällä hetkellä pitää jäissä, sillä juuri nyt ei ole juuri vietävää, kun seuraa Trumpin toimintaa ja satumaailmaan sijoittuvaa brexitiä.
Kommentit
Lähetä kommentti